Sivut

Sivut

Minä, kuva ja kulttuuri

Materiaali on Opetushallituksen sivuilta/EDU

Minä, kuva ja kulttuuri

Tavoitteet

Minä, kuva ja kulttuuri -kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin ja erityisesti kuvataiteen sisältöjä ja perusteita oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja.

Ohjeita opiskelulle

Kurssi koostuu kuudesta osiosta, jotka ovat:
  1. Puutikusta piirtolautaan
  2. Arvojen perspektiiviä
  3. Sankaritarinoita
  4. Pintaa syvemmälle
  5. Minun kuvastoni ja
  6. Kaupallisia unelmia,

sekä niihin liittyvistä tehtävistä.

Tehtäviä pitää valita kustakin osiosta yksi ohjeiden mukaisesti. Pyydä kurssin aluksi opettajaltasi tehtävien arviointiperusteet. Pyydä myös mahdollinen muu kurssimateriaali opettajaltasi. Pidä kurssin suorittamisen aikana oppimispäiväkirjaa, johon kirjaat opiskelusi ja tehtäviesi tavoitteita, tekemiäsi valintojasi ja johon arvioit omaa onnistumistasi. Oppimispäiväkirjan palautat opettajallesi osana kurssisuoritusta kurssin lopussa.

Lähteet:
Kuvan tekijä, taide ja visuaalinen maailma, WSOY
Kuvataide, visuaalisen kulttuurin käsikirja, WSOY
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kuvataide/index.htm
http://www.edu.fi/lukio/kuvataide > Avauksia opsiin – lukion kuvataiteen opetussuunnitelma Teksti: Minna Eskola, Tiina Haapsamo, Mikko Hartikainen, Cleo Mustonen, Liisa Piironen, Seppo Töyssy ja Aija Viita


  
Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja on hyvä työväline oman oppimisen jatkuvaan seuraamiseen. Keskeistä on pohtia, mitä olet kurssin aikana oppinut. Sitä voi hyödyntää myös ajankäytön suunnittelussa. Kirjaan tallennetaan kaikki opiskelulle ja tehtäville asetetut tavoitteet, työvaiheet ja arviointiperusteet. Kirjaan merkitään tekemisen aikana syntyneitä ajatuksia sekä arviointi siitä, miten mielestään onnistui tavoitteissaan. Kirjaan tulee tallentaa myös kaikki luonnokset ja muut kuvalliset ideat, jotka johtivat lopputulokseen.


1. Puutikusta piirtolautaan

Puutikusta piirtolautaan osan tavoitteena on, että opiskelija miettii kuvan tekemisen merkitystä omassa elämässään ja rohkaistuu tekemään kuvia

Mielikuvien maailma

Kuvilla voi ilmaista omia tunteita ja kokemuksia, ja ne auttavat omien havaintojen tiedostamisessa ja työstämisessä. Kuvia tehden voi käsitellä toiveiden ja todellisuuden ristiriitoja sekä rikastuttaa sisäistä maailmaansa. Kuvallinen ilmaisu toimii mielikuvien ja tunteiden herättäjänä ja jäsentäjänä. Kuva voi olla kannanotto johonkin tai vaikkapa fantasiamaailma. Toisin sanoen kuvat ovat yksi ajattelun ja tuntemisen muoto

Mielikuvat ovat henkilökohtaisia. Omien kokemuksien mukaan esimerkiksi sanasta ”koira” tulee eri henkilöille hyvinkin erilaisia mielikuvia. Mielikuvat syntyvät erilaisten aistimusten kuten hajujen, makujen tai äänien seurauksena. Liike- tai tuntoaistimukset voivat palauttaa voimakkaan mielikuvan aiemmin kokemastamme

Tarinat voivat herättää voimakkaita visuaalisia mielikuvia henkilöistä ja tapahtumaympäristöistä. Mielikuvat saavat ravintonsa kokemuksista ja muistoista, joista varhaisimpia emme aina edes tiedosta. Kuvantekijä tekee mielikuvistaan muille näkyviä kuvailmaisun avulla. Myös visuaalisen alan suunnittelijat innoittuvat mielikuvista luodessaan materiaaleja tuotteiksi. Mainonta käyttää mielikuvia hyväksi myynnin edistämisessä.

Itse tehtyä taidetta

Esihistoriallisissa luolamaalauksissa on tavoitettu eläinten olemus - biisonit ja muut riistaeläimet on kuvattu realistisin vedoin. Ääriviivojen rajaamat muodot on maalattu sointuvin maavärein. Emme tiedä, tehtiinkö kuvat opetustarkoituksessa vai liittyivätkö ne maagisiin uhrimenoihin. Egyptin korkeakulttuurissa sana taiteilija tarkoitti "hän, joka luo elämää". Taiteilijan pääasiallisena tehtävänä oli antaa muoto kuolemanjälkeiselle elämälle. 

Keskiajalla Euroopassa taiteilija kuului käsityöläisten ammattikuntaan ja toteutti kirkkojen koristuksia ja seinämaalauksia ajalle ominaisen esittämistavan mukaisesti, varsinaiseen yksilölliseen suoritukseen ei pyritty. Vasta renessanssin aikana taiteilijan oma persoona luovana nerona korostui ja taiteilijat alkoivat signeerata teoksiaan. Tämä kehitys jatkui aina 1950-luvun puoliväliin asti. 

Nykyään taiteilija voi työskennellä osana työryhmää tai hävittää yksilöllisen suorituksensa voidakseen ilmentää jotain muuta, minkä kokee merkitykselliseksi.

Korkeakulttuurin rinnalla on aina tehty kansantaidetta, jota ei kahlitse oman ajan kulttuuri, taiteen perinne tai tilaajien vaatimukset. Sitä tehdään itselle. Taiteilija Jean Dubuffet löysi 1900-luvun alussa yhtäläisyyksiä lasten, primitiivisten kulttuurien ja mielisairaiden taideteoksista. Kuvat näyttivät ikään kuin nousevan syvältä ihmisen psyykestä. ”Art brut” tai ”Raw art”, kuten hän kuvat nimesi, sisälsivät alkukantaista voimaa.

Myös taiteilija Pablo Picasso haki vaikutteensa erityisesti Afrikan kulttuurista, jota eurooppalainen taidekoulutus ei ollut turmellut. Nykyään ITE-taiteilijoiksi kutsuttujen kansantaiteilijoiden tuotanto pursuaa edelleen omaperäistä ilmaisua ja luovuuden tarvetta ilman turhia ennakkoluuloja. Kirjaimet ITE tarkoittavat ”itse tehtyä elämää” tai sitten ne viittaavat ajatukseen ”ilman turhia ennakkoluuloja”.

Taide ilmaisumuotona on yhtä tärkeää sekä taiteilijalle että kansantaiteilijalle. Kansantaiteilijat eivät tosin pyri tyydyttämään virallista taidemakua, toimimaan odotettujen rajojen sisällä ja myymään töitään, vaan he tekevät taidetta omaksi ilokseen. Erään määritelmän mukaan taiteilija on ammattinimike. Taiteilija on opiskellut taidetta ja hän hallitsee tekniikan lisäksi taiteen historiaa ja teoriaa ja ajattelee ja tekee taidetta kokopäiväisesti. Taiteen harrastaja taas rentoutuu taiteen parissa vapaa-aikanaan. Häntäkin innoittaa kauneuden etsiminen ja ilmaiseminen tai puhdas tekemisen riemu.

Tehtävät

"Kevyitä harjoitelmia” tai ”Päivä elämässäni”, valitse toinen
Kuvallista ilmaisua oppii tekemällä, joten tartu rohkeasti erilaisiin välineisiin ja pyri löytämään itsellesi sopiva ilmaisutapa.

Kevyitä harjoitelmia, tee a:sta d:en

  
a) Myyttinen tarueläin
  • A4-piirustuspaperi
  • Erilaiset piirtimet
  1. Miltä näyttävää kentauri, yksisarvinen tai pegasos? 
  2. Entä miltä näyttää oma myyttinen tarueläimesi? 
  3. Luonnostele mielikuvitusolentoja ja viimeistele yksi niistä. Voit valita jonkin taruston tai myytin työskentelysi lähtökohdaksi.

b) Minä?
  • A3-paperi
  • Lyijykynä/tussi/kuulakärkikynä

Renessanssitaiteilija Leonardo da Vinci saattoi pyydystää kokonaisen päivän kynä kädessä torin laidalla erilaisia neniä voidakseen joskus yhdistää oikean nenän haluamalleen hahmolle teoksissaan.
  • Tutki omia kasvojasi, voit tutkia niitä peilin avulla tai valokuvista. Tee yhdelle paperille monta tarkkaa tutkielmaa kasvoistasi, eri kohdista ja eri suunnista. Tee myös vähintään yksi koko kuva kasvoistasi. Kirjaa oppimispäiväkirjaan työskentelysi lähtökohdat.


c) Jatka kuvaa
  • A3-paperi
  • Vesi- tai peitevärit

Leikkaa aikakauslehdestä mielenkiintoinen kuva. Leikkaa siitä osa ja liimaa haluamaasi kohtaan maalauspaperille. Jatka kuva valmiiksi luonnostelemalla esim. lyijykynällä mutta niin, että kuvan aihe muuttuu. Maalaa kuva valmiiksi niin, ettei valmiista kuvasta erota alkuperäisen lehtikuvan ja maalatun alueen rajaa. 

Kertaa sitä varten värioppia ja kokeile suttupaperille oikeita värisävyjä. Voit vaihdella veden määrää sekä maalata peittäviä värikerroksia kuivuneiden värikerrosten päälle lisäämällä väreihin valkoista tai mustaa.

d) Mielleyhtymiä

Erilaiset kuvat, materiaalit ja tekniikat

Kuvia voi lähteä tekemään yhdistelemällä eri luonnoksia, luonnostelemalla eri valokuvien esittämiä aiheita samalle paperille tai suoraan vapaasti assosioiden. Rakenna kuva kollaasitekniikalla. Käytä siihen tekemiäsi luonnoksia, valmiita (lehti)kuvia tai niiden osia, materiaaleja kuten vanhaa tapettia, sanomalehteä tms. Älä suunnittele teostasi etukäteen vaan anna sen valmistua vaiheittain. Valitse itse teoksellesi lopullinen koko, se voi olla muukin muodoltaan kuin suorakaide.

  
Päivä elämässäni -valokuvaustehtävä

Elokuvan historia alkaa jo vuodesta 1895, jolloin ranskalaiset Lumièren veljekset järjestivät Pariisissa ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. Katsomossa saatiin hämmästellä mm. lyhyitä, vain muutamien kymmenien sekuntien pituisia dokumentaarisia elokuvia "Työläiset lähtevät tehtaasta" ja "Juna saapuu asemalle". Camera Obscuraon puolestaan nykyaikaisen filmi- ja valokuvakameran esi-isä (lue lisääwww.etkk.fi/freimi). 

Kuvakoot ja rajaus

Rajaus kohdistaa katsojan mielenkiinnon halutulla tavalla. Rajaus antaa tilaa katsojan mielikuvitukselle. Mitä tapahtuu kuvan ulkopuolella?

Eri kuvakokoja käytetään elokuvan tapahtumaympäristön, toiminnan ja tunnelmien selvittämiseksi.

YK - yleiskuva  SKK - suuri kokokuva
KK - kokokuva  SPK - suuri puolikuva
PK - puolikuva  PLK - puolilähikuva
LK - lähikuva    ELK - erikoislähikuva

P.S. Katso netistä tarkemmin näiden rajauksien merkitys. - MRi


Kuvakulmat

Kuvakulmien valinnalla luodaan tunnelmaa seuraavasti:
  • Normaalikulma muodostuu silmän tasolta, ja kohdetta tarkastellaan tasa-arvoisesti.
  • Yläkulmasta kohde näyttää vähäarvoiselta ja alisteiselta.
  • Alakulma antaa ylvään, jopa pelottavan vaikutelman.

  
Ohjeet:

  • Kuvaa yhden päivän aikana esim. 50 - 100 kuvaa. Kuvaa sellaisia arkipäiväisiä tilanteita ja paikkoja, joista ei yleensä oteta kuvia, kuten aamupalan syönti, työmatka ym. 
  • Tee kuvista joko musiikkivideomainen kokonaisuus Powerpoint-esitysohjelmalla tai videoeditointiohjelmalla tai sommittele kuvakollaasi kuvankäsittelyssä ja tulosta paperille tai tee pdf. Videon pituuden tulee olla 1 - 3 minuuttia. Kuvasarjassasi voi olla myös jonkun muun sinusta päivän aikana ottamia kuvia.
  • Valitse lopulliseen koosteeseen haluttu määrä kuvia. Jos käytössäsi on videoeditointiohjelma, koosta kuvat videoksi, jossa voi kuvien lisäksi olla valitsemaasi musiikkia. Kuvien keston voi säätää halutuksi. 
  • Lisää kuvasarjaan videoeditointiohjelmassa otsikkoteksti eli sarjan nimi sekä lopputekstit ja musiikki/selostus. Jos käytössäsi on tallentava DVD-asema, voit tehdä oman DVD:n. 
  • Halutessasi voit myös tehdä DVD:n kannet käyttäen valokuviasi kannen pohjana. 
  • Jos et pääse muokkaamaan kuvasarjaasi videoeditointiohjelmalla, tee kuvistasi esitys esimerkiksi Powerpoint-esitysohjelmalla. Voit lisätä kuviin tekstiä ja musiikkia ja ohjelmoida vaihdot kuvien välille.


Huom! 
  • Käytä kuvakokoa 1024 x 768 pikseliä (tai sitä lähinnä olevaa), jotta kuvatiedostoista ei tule turhan suuria. Videokuvan koko on 720 x 576, mutta kuvat kannattaa ottaa hieman isompaan kokoon. 
  • Kannattaa myös välttää pystykuvien ottamista, koska kuva-ala on silloin noin puolet pienempi televisiosta tai videotykiltä kuvia katsottaessa. 
  • Ota automaattisalama tarvittaessa pois käytöstä ja perehdy kamerasi tarkennusominaisuuksiin, jotta kuviin ei tule tahattomasti epäterävyyttä. 
  • Kokeile kuvissasi erilaisia rajauksia, kuvakokoja ja kuvakulmia! 
  • Jos sinulla ei ole tekijänoikeuksia kuvasarjaasi käyttämään musiikkiin, videota ei voida esittää julkisesti tai laittaa esille Internet-sivuille.

  
Opiskeltavat asiat
  • valokuvadokumentointi ja luova valokuvaus
  • digitaalikameran käyttö
  • videon tai Powerpoint-esityksen koostaminen digitaalikuvista


Tarvittavat välineet
  • digitaalikamera (tai filmikamera ja skanneri)
  • videoeditointiohjelma tai esitysohjelma (Powerpoint tai vastaava)



2. Arvojen perspektiiviä

Eri mediat hallitsevat yhä useamman ja yhä nuoremman lapsen ajankäyttöä, minkälaisia arvoja ne tarjoavat käyttäjilleen?

Arvojen perspektiiviä -osan tavoitteena on, että opiskelija
  • pohtii kuvan merkitystä yhteiskunnallisena vallan välineenä
  • kyseenalaistaa yhteiskunnan valtarakenteita

Vallan näkyvät merkit

Kautta aikojen ja eri kulttuureissa kuvien tehtävänä on ollut vahvistaa yhteisöjen identiteettiä, yhtenäisyyttä tai voimaa. Esimerkiksi Egyptissä Niilin laakson korkeakulttuurin aikoihin kuvat vahvistivat faraon jumalallista valtaa maan päällä hierarkkisessa yhteiskunnassa ja toisaalta takasivat hyvän elämän tuonpuoleisessa, todellisessa elämässä. 

Rooman valtakunnassa puolestaan sallittiin monia tasavertaisia uskontoja, joiden jumalat saivat kuvallisen ilmiasun patsaissa ja maalauksissa. Näille jumalille rakennettiin temppeleitä, ja niissä olleita jumalkuvia symboleineen palvottiin. 

Kristinusko käytti alusta asti myös kuvaa sanomansa tukena. Keksittiin omia symboleita mutta hyödynnettiin myös aiempien jumalien tuntomerkkejä. Kristinuskon seurakuntalaiset saivat opetella kristinuskon perussanomaa kirkkojen seinämaalauksista ja alttarisyvennyksien mosaiikkikuvituksista. 

Kuvat noudattivat arvoperspektiiviä. Arvoperspektiivi tarkoittaa kuvan sommittelun tapaa, jota ei ohjaa silmin havaittava todellisuus vaan arvoon perustuva kuvaaminen. 
  • Voit tutkia taideteoksia eri aikakausilta vaikkapa uskonnon tai historian oppikirjoista ja nähdä omin silmin kuvaamistavan erilaisuuden eri aikakausina.
Roomalaisten kreikkalaisilta omaksuneet jumalat nimettiin uudelleen, ja ne saattoivat myös päätyä uuteen tehtävään. Esimerkiksi Apollo oli Kreikassa henkisen elämän, taiteiden ja musiikin suojelija, mutta roomalaistuttuaan hän muuttui hiljalleen täyspäiväiseksi lääketieteen jumalaksi. Kristinuskon myötä poloinen Apollo sai luovuttaa sädekehänsä pyhimyksen pään ympärille. 

  1. Egyptissä tärkeät henkilöt esitettiin suurina, vähemmän tärkeät pieninä. 
  2. Arvoa osoitti myös tiukka kaanon kuvaamisessa: samalla kun jumala eli farao tuli kuvata tiukan säännön mukaisesi, voitiin alempia yhteiskuntaluokkia ja eläimiä kuvata jopa miltei realistisesti.
  3. Euroopassa keskiajan kirkollisissa kuvissa arvoa osoittaa henkilön sijoittaminen kuvaan: mitä tärkeämpi henkilö, sitä keskemmällä kuvaa hän on. 
  4. Arvoperspektiivi toteutui kuvissa myös ylhäältä alas: maalliset asiat sijoitettiin alas ja taivaalliset ylös.
  5. Alttaritaulut kertoivat myös tarinaa maallisen ja taivaallisen liitosta: niihin saatettiin kuvata esimerkiksi kirkon lahjoittaja tasavertaisena hallitsijan kanssa Jeesuksen molemmin puolin.
  6. Valta saa ilmentymänsä kuvissa, ja siksi valtaan pyrkivä tuhoaa tieltään muiden vallan merkkejä. Vahvistuttuaan kristinusko tuhosi epäjumalan kuvina pitämiään pakanallisia patsaita. Epäjumalien temppeleiden perustuksille ja temppeleiden sisään kohosi kristillisiä kirkkoja, ja toisaalta pakanalliset kuva-aiheet tuhottiin uuden uskonnon tieltä. Kommunistisen Neuvostoliiton kaatumista symboloi myös sen katukuvaa hallinneiden, tyyliltään sosialistista realismia olevien patsaiden poistaminen. Kuvat kantavat siis merkityksiä, ja niillä on symbolista merkitystä.

Kuva ja symboliarvo

(Taistelu oluttölkistä Suomineidon ja kotkan välillä, Helen S.:n Toipilas-taulusta on toipilas häipynyt)
Suomessa Eetu Iston 1865 - 1905 maalaus Hyökkäys (1899) Suomi-neidon kimppuun hyökkäävästä kotkasta kuului aina 1930-luvulle saakka kansallisiin symboleihin. Siinä Suomi-neito pitää kaksin käsin kiinni lakikirjasta, jota Venäjän kaksipäinen kotka yrittää viedä. 

  • Voit tutkiskella omia käsityksiäsi Suomea nykyään uhkaavista asioista vaikkapa tekemällä oman pastissin kyseistä maalauksesta. 
Pastississa jäljitellään tiettyä aikakautta tai taiteilijaa ja tehdään mukaelma teoksesta.

Erilaiset yhteisöt tarvitsevat omat tunnuskuvansa ja symbolinsa

Suomen lipun sinisellä ja valkoisella ja Euroopan unionin lipun kahdellatoista tähdellä on sama tehtävä, mutta eri kohderyhmä. Eri kansallisuuksista muodostuvien yhteisöjen, kuten Euroopan unioni, täytyy miettiä tarkasti käyttämänsä symboliikan yleispätevyyttä, esimerkkinä euroseteleiden tunnuskuvat.

Amnesty Internationalin piikkilangan vyöttämät kynttilät symboloivat puolestaan yhdistyksen arvoja: tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoida näitä loukkauksia vastaan.

Yhä enenevässä määrin kuvaamme maailmasta muokkaavat tiedotusvälineet. Median kuvat voivat saada myös symbolisia merkityksiä. Esimerkiksi Jane Mingayn ottama valokuva Davinian maskia kasvoilleen painavasta naisesta ja häntä taluttavasta miehestä muodostui Lontoossa 7.7.2005 tehdyn terrori-iskun symboliksi. Nainen on juuri joutunut terrori-iskun kohteeksi, ja hänen kasvojaan verhoaa lääkemaski, mutta käsilaukku on kuitenkin yhä tallella. Sen nähdään symboloivan todellista sisua terrorismia vastuttaessa. (HS 10.7.2005)

Robert Kalina Itävallasta on piirtänyt setelien etusivut. Hänen teemansa on "Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat". Rakennukset ovat arkkitehtuurin eri tyylisuuntien symboleita, eivät olemassa olevien rakennusten kuvia. Ylikansallinen yhteisö ei voi nostaa jonkin kansallisuuden rakennusta yli muiden. Setelien takasivujen aihe on silta. Silta kuvaa yhtäältä EU-kansojen, toisaalta Euroopan ja muun maailman välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa.

Tehtävät

”Hidasta anarkiaa” tai ”Mainos ja vastamainos”, ”Bränditutkimus” tai ”Oma brändi”, valitse yksi

a) Hidasta anarkiaa

  • Puolalainen kuvataiteilija Dorota Nieznalska, 32, on kotimaassaan syytteessä jumalanpilkasta. Hänen teoksensa Pasja eli Kärsimyshistoria on edelleen poliisin huomassa. Pasja koostuu videofilmistä sekä teräksisestä rististä, jonka sisässä on valokuva miehen sukuelimistä. Videossa nähdään punttisalilla rehkivän miehen ponnistelun vääristämät kasvot. Taiteilija itse sanoo teoksestaan näin: ”Installaatio on kritiikki miehisyyden kulttuurille palvoa omaa ruumista kuin pyhäkköä. En tarkoittanut loukata ketään.” (HS 9.7.05)
  • Etsi hakurobotilla kuva Nieznalskan Pasja teoksesta.
  • Tutustu nykytaiteen museon Kiasman sivustoon Popcornia ja politiikkaa – Taiteen aktivistit. Voit syöttää nimen johonkin hakurobottiin hakusanaksi. 
  • Tutustu tarkemmin taiteilija Harro Koskiseen ja hänen taiteeseensa. (Maritta Mellais, tutkija, Kuvataiteen keskusarkisto.) 
  • Mieti, mitä yhteyksiä on Dorota Nieznalskan ja Harro Koskisen 60–­70-luvun taiteella ja yhteiskunnan asenteilla ennen ja nyt?
  • Tee oma nykyhetkeen ajoittuva yhteiskuntakriittinen teoksesi tai installaatiosi valitsemastasi aiheesta ja sopivista materiaaleista.

b) Bränditutkimus


Valitse itseäsi kiinnostava brändi. Brändi-sana tulee englannin kielen sanasta brand, joka tarkoittaa polttomerkkiä tai polttomerkitsemistä. Brändillä tarkoitetaan arvoja, ajatuksia ja mielikuvia, joita ihmiset yhdistävät johonkin tuotemerkkiin, tuotteeseen tai yritykseen. "Brändi voi olla mikä tahansa organisaatio, yritys, tuote, tuoteryhmä, palvelu, projekti tai henkilö, jolla on riittävä tunnettuus. Brändi on ihmisten toimintaan vaikuttava lupaus jostakin. Lupaus tarkoittaa lupausta mielikuvatasolla – jolla nykyään suurin osa ratkaisuista tehdään – olipa kyse sitten tuotteen ostamisesta tai äänestämisestä. Brändeistä ja niistä syntyneistä mielikuvista on tullut uusi keskeinen vaikuttaja kaikessa inhimillisessä päätöksenteossa."

1. Kerää brändistä tietoa mahdollisimman monipuolisesti.
2. Keskity visuaalisen aineiston kokoamiseen.
3. Tutki erityisesti brändin tunnuspiirteitä 
  • logo (yrityksen nimen ulkoasu)
  • värit
  • typografia(kirjan tai painotuotteen taiteellinen ulkoasu, kreik. typos = merkki, esikuva ja graphein = piirtää, kirjoittaa)
4. Materiaalia tutkimukseesi voit kerätä esim. haastatteluilla, tutustumalla brändin 
5. Internet-sivuihin tai vierailemalla brändin toimitiloissa - mikäli mahdollista.
6. Kokoa tutkimus isolle kartongille.
7. Kirjoita kaikki tekstit mieluiten koneella.
     8. Merkitse kaikkeen lopulliseen työhön tulevaan materiaaliin lähdetiedot
         (Esim. "Haastattelu 1.10.04").

Tutkittavat asiat:

1. Lyhyt kuvaus brändin alasta, tuotteista, historiasta jne. (Älä siis tulosta viittä sivua firman Internet-sivulta, vaan kokoa mieluummin itse lyhyt esittely).
2. Miten valitsemasi brändi eroaa muista samalla alalla toimivista brändeistä?
3. Mitä brändin logo ja liikemerkki (jos sellainen on) viestittävät? Miten ne eroavat muiden samalla alalla toimivien yritysten logoista? Voit yrittää haastatella valitsemasi brändin edustajaa.
4. Millaista mainontaa tutkimasi brändi julkaisee? Jos voit, liitä tutkimukseesi jokin brändin mainos.
5. Haastattele lyhyesti esim. viittä eri-ikäistä ihmistä. Keksi jokin kysymys valitsemastasi brändistä. Liitä tutkimukseesi kiinnostavimmat kommentit.

  
 
c) Oma brändi

Suunnittele brändi, joka koostuu kolmesta osasta:
  • tuotteesta
  • logosta/liikemerkistä
  • sloganista eli iskulauseesta (esim. Nokia: connecting people, Nike: just do it)
Tee työ haluamallasi tekniikalla A3-paperille (tai isommalle). Liitä tuotteen yhteyteen tekniset tiedot, esimerkiksi koko, hinta, kohderyhmä jne.
Brändisi ei tarvitse olla jotain täysin uutta; se voi olla jokin tuttu tuote, joka vain on ”brändätty” houkuttelevasti.

Oheismateriaalia: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia (kirja + DVD, jolla kolme tuntia suomalaisia mainoksia). Mainostajien Liitto.

 


3. Sankaritarinoita

”Aino-taru nyt” –teoksessa Italian pääministeri Silvio Berlusconi vonkaa Suomen tasavallan presidenttiä Tarja Halosta. Teos parodioi Berlusconin kesällä 2005 esittämää lausuntoa syistä, jotka johtivat Euroopan unionin elintarvikeviraston antamiseen Italialle. Halonen suhtautuu lausuntoon huumorilla (Jasmin Dahlgren, Lauttasaaren yhteiskoulu, pastelliliidut voimapaperille, 50 cm x 80 cm, 2005.)

Sankaritarinoita -osan tavoitteena on, että opiskelija
  • miettii oman kansallisen kulttuurin tunnuspiirteitä ja
  • tutustuu Suomen taiteen kulta-aikaan.

Georg Henrik von Wright sanoo: "Ihminen voi tulla ihmiseksi vain rakentamassaan kulttuurissa." Oman kulttuuriperimän tunteminen on välttämätön osa oman identiteetin rakentamista. Kulttuuria syntyy, kun ihminen keksii ratkaisuja ja toimintatapoja, joita ympäristö hänelle asettaa. Kulttuuria ovat kaikki ihmisen ympäristöönsä jättämät sekä henkiset että aineelliset kädenjäljet.

Juuret kansakunnalle

Kansalliseepokset kertovat kansojen syntyhistoriasta ja siihen liittyvistä myyteistä. Kreikan kansalliseepokseksi muodostui Homeroksen Ilias ja Odysseia. Roomalaiset ihailivat ja kadehtivat Kreikkaa, koska se oli useassa mielessä vanhempi, syvällisempi ja innovatiivisempi korkeakulttuuri kuin heidän omansa. Homeroksen eepoksiin oli kirjattu kreikkalaisten yhteinen kulttuuriperintö. Eeposten heerokset olivat kaikki omilla erilaisilla tavoillaan kreikkalaisen ihmisen esikuvia, ja he edustivat erilaisia hyveitä. Rooman kansalliseepoksen luojan Vergiliuksen motiivi oli luoda Roomalle Homeroksen eepoksiin verrattavissa oleva teos, jossa tulee esiin heidän suuri tehtävänsä kansojen joukossa ja jonka sankari on esikuvallinen roomalainen. Molemmat eepokset ovat hyvin vaiheikkaita.

Suomen kansalliseepos Lönnrotin Kalevala - perustuu hänen keräämiinsä kansanrunoihin. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835, mutta Vienan Karjalaan suuntautuneiden matkojen jälkeen julkaistiin vuonna 1849 laajempi versio, josta tuli suomalaisten tuntema Kalevala. Lönnrotin tavoitteena oli luoda Kalevalasta yhtenäinen runoelma - suuri eepos. 

Esikuvina hänellä olivat Homeroksen Ilias ja Odysseia sekä muinaisskandinaavien Saemundin Edda. Edda-runosto on koko Pohjolan aarre. Se on kirjallinen teos, joka kertoo muinaisen Pohjolan väen uskonnosta, tavoista ja elämänkatsomuksesta. Taiteelliselta arvoltaan se on korkeimpien hengentuotteiden rinnalla. Edda-runot jakautuvat kahteen pääryhmään, sankarirunoihin ja jumaltarustoon.

Lönnrotin luoma Kalevala oli keskeinen tekijä suomalaisen maailmankuvan sekä kansallisen identiteetin synnylle. Se valaisi suomalaisten romanttista ja tarunomaista menneisyyttä ja nostatti kansallistunnetta. Kalevala tarjosi myös taustaa suomen kielen, suomalaisen kansanrunouden ja -uskon sekä mytologian tutkimukselle. Samalla Kalevalan merkitys oli yleismaailmallinen: teos nosti pienen syrjäisen Suomen sivistyskansojen tasolle.


Tehtävät

Oman aikansa sankari” tai ”Oma sankaritaru”, valitse toinen

  
 
a) Oman aikansa sankari

Suomen taidetta 1880-luvun tienoilta aina 1900-luvun alkuvuosiin asti kutsutaan kultakaudeksi. Suomessa oli alettu myöntämää apurahoja taiteilijoille ja näiden turvin he matkustivat Pariisiin oppimaan muodinmukaista realismia. Isänmaa kaipasi edelleen kiihkeästi omaa kuvastoansa, ja monet kultakauden teokset muodostuivat suomalaisuuden symboleiksi. 

  • Tutustu Suomen taiteen kultakauteen internet-osoitteessa: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi
  • Perehdyttyäsi kokonaisuuteen katso vuoden 1891 kohdalta Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin taustatiedot. Vertaa alkuperäistä työtä uusiin tulkintoihin aiheesta (Sirpa Alalääkkölän Aino-triptyykki, Me Naiset -lehden mainoskuva, Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala -kirjan kuva ja Kauppakeskus Tikkurin esitteen kuva). Mitä eri asioita muunnelmat nostavat esille alkuperäisestä teoksesta? Entä kuinka ajan arvot näkyvät eri kuvissa?
  • Tee uusi tulkinta jostakin kultakauden taideklassikosta kopioimalla alkuperäinen työ siten, että muutat maalausta jollakin tavalla. Voit tehdä muunnoksen millä tahansa tekniikalla, esimerkiksi maalaamalla, savesta muovaamalla tai tietokoneen kuvankäsittelyohjelmalla työstämällä. Liitä valmiiseen työhön alkuperäisen työn tiedot ja lyhyt selvitys siitä, mitä haluat uudella versiolla ilmaista.
Me Naiset käytti 1990-luvulla mainoskampanjassaan tunnettujen taideteosten muunnelmia. Taideteokset ja elokuvat ovat innoittaneet mainosten kuvastoa kautta aikojen.

b) Oma sankaritaru

  • Luo oma sankaritarusi ja esitä se sarjakuvan keinoin. Anna tarustollesi nimi ja kuvaa sen tärkeimmät tapahtumat tai yksi tärkeä tapahtuma kuvasarjana tai sarjakuvana.



4. Pintaa syvemmälle

Aiheiden kierrätystä kahvilassa Roomassa: Tunnistatko ornamenttinauhan leipien täytteiden asettelusta?


Pintaa syvemmälle -osan tavoitteena on, että opiskelija pohtii kuva-aiheiden ja esittämisen perinteen siirtymistä kulttuurista toiseen käyttää kierrätysmateriaalia kuvan tekemisessä.


Kuvan syvyyssuunta


Jo klassisen Kreikan veistoksissa ja ruukkutaiteessa osattiin tehdä illusorisia (illusorinen = kuviteltu, näennäinen, harha-) kuvia todellisuudesta. Ihmisiä, eläimiä, rakennuksia ja maisemia kuvattiin kolmiulotteisina tasaisella pinnalla. Aluksi roomalaisten seinät koristeltiin maalamalla niihin marmorijäljitelmiä. Haluttiin luoda harha siitä, että huone oli päällystetty arvokkailla kivilajeilla. Kreikkalaisten kuva-aiheet siirtyivät mallikirjojen avulla roomalaisten seinämaalauksiin, ja kolmijakoisen seinäpinnan keskiosaan ryhdyttiin kuvaamaan maisemia, rakennuksia, ihmisiä ja koristekuvioita.
Lopulta rakennuksista tehtiin kokonaistaideteoksia, joissa seiniin oli maalattu huoneita. Huoneista aukeni näkymä taas uuteen tilaan ja maalaus ja todellinen tila sekoittuivat toisiinsa.

Livian puutarhana tunnettu seinämaalaus (kuva Salla Iivanainen, Rooma 2005) on innoittanut graafikko Tuula Lehtisen tekemään Leilan puutarhan lasimosaiikista Finlaysonin Pikkupalatsiin Tampereella.

Roomalaiset suunnittelijat peittivät seinäpinnat maalausten ohella kivillä, rappauksilla, marmorilla tai mosaiikeilla, niin että seinäpintaa ei juuri jäänyt näkyviin. Mosaiikilla koristeltiin seinien lisäksi katot ja lattiat. Joskus koristelu ulottui myös puutarhaan. Mosaiikkitraditio jatkui myöhemmin varhaiskristillisessä ja islamilaisessa taiteessa.

Villa Borghesen sisäpihan tasanteella voi ihailla roomalaista holvaustekniikkaa ja pintojen koristelua parhaimmillaan. Tasanteella on myös ajan muodin mukaisesti antiikin veistoskokoelma, jonka tuli sisältää vähintään kaksitoista veistosta ollakseen mainitsemisen arvoinen.

Roomalaisten taidokkaissa mosaiikeissa käytettiin erikokoisiksi leikattuja marmorin ja maalatun kiven ja lasin palasia, joista sommiteltiin koristekuvioita tai esittäviä kuva-aiheita. Mosaiikin kokoa vaihdettiin tarpeen mukaisesti.

Mosaiikit rakennettiin kerroksittain. Karkeamman kiviaineksen päälle levitettiin laasti, johon kuva-aiheet piirrettiin. Ääriviivat täytettiin mosaiikein.



Valokuva haastaa maalaustaiteen

Vaikka jo esihistoriallisissa luolamaalauksissa on realistisia kuvauksia eläimistä ja realistista kuvaamista toteutettiin jo antiikin Kreikassa, tieteellinen menetelmä perspektiivikuvien tekemiseen keksittiin vasta renessanssin aikana Italiassa. Camera Obscurasta (= pimeä huone) lähtien kehitettiin mallista piirtämiseen apuvälineitä, joilla todellisuus voitiin kuvata niin kuin se silmällä havaitaan. Meidän aikoinamme perspektiivikuvia piirretään edelleen puoli vuosituhatta sitten kehitettyjen menetelmien mukaisesti mutta usein myös tietokoneavusteisesti.

Silmän, Camera Obscuran eli pimeän huoneen ja valokuvakameran toimintaperiaate on sama.
Kameraan kiinnitetyllä objektiivilla saadaan rajattua erilaisia näkökulmia:
  • Laajakuvaobjektiivi tuo nimensä mukaisesti laajan rajauksen kuvaan.
  • Normaali objektiiva kuvaa kohteen kuten näemme sen omin silmin.
  • Teleobjektiivilla pääsemme kohdetta lähelle.

  
Renessanssin ajoista asti kuvataiteilijoita askarrutti, kuinka Camera Obscuran piirtämät valokuvat saataisiin jäljentymään sellaisenaan kuvapinnalle. 1800-luvulla opittiin valmistamaan valoherkkiä pintoja ja lopulta vedostamaan valokuvia paperille kemiallisten keksintöjen myötä.


Kun todellisuus tallentui paperin pinnalle, kuvataiteilijoilta vapautui energiaa uudenlaisten kuvien tekemiseen ja modernismin aikakausi alkoi.

  1. Tutkimukset valo-opin alalta saivat pointillistit hajottamaan kuvat kankaille perusvärien täpliksi, jotka optisesti sekoittuivat katsojan silmissä uusiksi värisävyiksi.
  2. Dadaistit ja kubistit hakivat vaikutteita primitiivisistä kulttuureista, joiden kuvantekemistä ei eurooppalaiset traditiot kahlinneet.
  3. Surrealistit hakivat psykologian tutkimuksen myötä innoituksensa mm. unista. Abstraktistien yleväksi tehtäväksi tuli luoda taidetta, joka rakentui puhtaista ja itsenäisistä muodoista ilman yhteyksiä esittävään kuvaamiseen.
Teoksissa näkyi maalausprosessi ja taiteilijan läsnäolo. Aiheella ei ollut enää merkitystä ja puhuttiinkin taiteesta taiteen vuoksi, l’art pour l’art.


Tehtävät

Kierrätystaidetta

Sanotaan, että kaikki tiet vievät Roomaan, ja roomalaisia saamme kiittää useista rakennusteknisistä keksinnöistä, mm. tynnyriholvauksesta, sementistä ja laastista. Rakennusten perustyypit löytyvät jo Rooman valtakunnasta: temppelit, basilikat, insulat eli kerrostalot ja domukset eli yhden perheen asunnot. Roomalaiset nauttivat jo vesijohdoista eli akvedukteista sekä vesikloseteista. Kierrätys oli tuttua roomalaiselle rakennustaiteelle: marmoripylväitä siirrettiin kannattamaan uusia temppeleitä. Jo vanhentuneista temppeleistä ja kylpylöistä käytettiin kaikki kivimateriaali tarkoin hyödyksi uudisrakentamisessa.

Kierrätys on ollut tuttua myös suomalaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi hirsirakennusten osia on käytetty uusissa rakennuksissa ja vanhat vaatteet ja kankaat on kautta aikojen leikattu räsymattojen kuteeksi. 
Muovin aikakaudella 70-luvulla käytetyt maitopussit leikattiin suikaleiksi ja niistä virkattiin iltapuhteeksi mattoja mm. kosteisiin tiloihin.
  • Tehtäväsi on suunnitella ja toteuttaa "taideteos", johon käytät vain tavallisesti roskiin heitettävää pakkausjätettä. Kerää viikon ajan kotonasi syntyvää pakkausjätettä, kuten muropaketteja, karkkipusseja, hammastahnatuubin pahvipakkaus jne. Voit huomata, kuinka paljon viikossa kertyy roskaa. Kuitenkin joku on nähnyt paljon vaivaa suunnitellakseen juuri sellaisen pakkauksen, joka myisi tuotetta mahdollisimman tehokkaasti. 
Omia ideoitani- Mri:

  1. Tee roskasta kuva, joka on kiinnostava joko rytmisesti tai sommittelullisesti, tai tee esittävä kuva. Liimaa palaset pahvialustalle haluamaasi kokoon. Voit tehdä pakkausjätteestä mosaiikkiteoksen tai kollaasin. Muista, että kuvataiteessa myös aiheita kierrätetään, eli voit muunnella kuva-aiheesi jo olemassa olevasta taideteoksesta!
  2. Muovimosaiikkia. Hammastahnaputki, shampoopullo, muoviset pakkaukset liha, kala, kana, mehukattipullot – leikkele muoveista mosaiikkipaloja, säästä korkit koristeeksi. Suunnittele kuvio, kiinnitä palat gel mediumilla. Levitä lastalla mosaiikkipalojen väliin musteilla värjättyä struktuuripastaa.
  3. Leipäpusseista matto – leipäpussien väripuoli on virkatessa käännettävä sisäänpäin, jotta väri pysyisi. Lisää pohjaan liukuesteruudukkoa).

5. Minun kuvastoni

Taidetta voi kohdata muuallakin kuin museossa. Taide parhaimmillaan tarjoaa elähdyttävän kokemuksen myös arjen keskellä. Linja-automatkalla voi kokea lentävänsä arjen yläpuolella. Näkymät Länsiväylältä Kuvataideakatemian ulkomaisten opiskelijoiden ympäristötaideteoksesta "Kelluva puutarha, lentävät ihmiset" (kuvat Salla Iivanainen, 2000).
Minun kuvastoni -osan tavoittena on, että opiskelija pohtii omaa taidekäsitystään oppii tarkastelemaan kuvaviestintää kriittisesti.



Hyvyys, totuus ja kauneus

Ihminen on aistiva, tunteva ja ajatteleva olento. Aistihavaintomme herättävät meissä mielleyhtymien kautta tunteita, jotka ajattelemisen myötä muokkaavat maailmankuvaamme ja toimintatapojamme. Näköaistin sanotaan olevan ihmisen hallitsevin aisti, ja sen kautta vastaanotamme paljon visuaalista informaatiota ympäröivästä todellisuudesta. Keskiverto suomalainen viettää yhä suuremman osan ajastaan sähköisten viestimien parissa, ja siten ne vaikuttavat ensisijaisesti käsitykseemme maailmasta.

Visuaalisen informaation tulvassa, joka on tunnusomaista aikakaudellemme, ihmisen on hyvä kehittää kriittisen vastaanottajan taitojaan. Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää kuvamanipulaation aikakautena, edes ennen niin totena pidetyt elo- ja valokuva. 

Arjen kiireen keskellä on hyvä pysähtyä kriittisesti tarkastelemaan television, Internetin ja painettujen (valo)kuvien välittämiä viestejä. Ennen kuin viestit paljastetaan katseillemme, niitä on käsitelty tarkoitushakuisesti, aina kuvauskohteen ja näkökulman valinnasta sekä kuvan rajauksesta lähtien. Kuvankäsittelyllä mallien hampaita valkaistaan ja ihoa tasoitetaan. Pieni softaus häivyttää taustan hälyä, ja kuvaa voidaan rakentaa digitaalisesti. Merkitystä on myös sillä, missä yhteydessä kuva julkaistaan. Toisaalta kohde saatetaan haluta esittää itselleen epäedullisesti. Tarkoituksena on tietysti saada meidät ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan tietyllä tavalla. Vastaanottajan tehtäväksi jää löytää totuus kuvien takana.

Erityisesti mainoskuvat pyrkivät vaikuttamaan ostopäätöksiimme vetoamalla kauneudentajuumme. Kauneuden kokemiseen liittyy hyvänolon tunne. Ihmiset ovat alttiita uskomaan näkemäänsä ja pyrkivät samaistumaan miellyttäviä tunteita herättäviin kuviin tullakseen yhtä menestyksekkääksi, tavoitelluksi ja onnelliseksi katsojan on vain ostettava mainoksen tuote. Samaistumista harjoitetaan sitten vaikka hyvän itsetunnon kustannuksella tajuamatta, että kuvan esittämää todellisuutta ei ole. Mainoskampanjoita edeltävät markkinatutkimukset löytävät kohderyhmän heikot kohdat, joilla ryhmän saa ostamaan yhä enemmän tuotteita matkalla kohti kauneutta ja täydellisyyttä. Kauneus voi olla katsojan silmässä, mutta se on myös kulttuurisidonnaista.

Antiikin Kreikassa filosofit määrittelivät kauneuden hyväksi järjestykseksi, sopusuhtaisuudeksi, symmetriaksi ja tarkoituksenmukaisuudeksi. Kuvataiteeseen kauneuden pohtiminen liittyy olennaisesti. Valitessamme taulua seinälle tahdomme sen olevan kaunis katsella. Suomessa julkiset veistokset, erityisesti presidenttien muistomerkit, saavat myös suuren yleisön lausumaan mielipiteensä siitä, mikä on kaunista, tai nykytaiteesta, jota kuulemma joka toinen osaa tehdä koska vaan. Jokaisella on oikeus omaan kauneuskäsitykseensä, mutta nykytaiteen ymmärtämiseksi on pohdittava vielä taiteen muita tehtäviä, esimerkiksi hyvyyden ja totuuden etsimistä. Hyvyyden ja totuuden etsiminen on aina omaan aikaansa sidottua.

Nykytaide saattaa hämmentää katsojaa. Sekalaiset ja epäsovinnaiset materiaalivalinnat aina kukkien siitepölystä tehosekoittimessa kieppuviin ihmisen eritteisiin aiheuttavat ristiriitaisia tunteita. "Menimme näyttelyyn voidaksemme nauttia öljymaalauksen yksiselitteisyydestä, mutta sieltä löytyi glitterillä päällystettyjä siivousainepurkkeja ja puhuva mallinukke, jota piti koskettaa yhteyden saamiseksi!" Uutta luova taide on aina aikansa lapsi, ja se voi olla osoitus kriittisyydestä ajan negatiivisiakin ilmiöitä kohtaan.

Kuvataide on näkyvä osoitus ihmisen luovasta ilmaisuntarpeesta. Tekemällä kuvan ihminen ilmaisee omia tunteitaan ja käsityksiään. Nykytaide sallii materiaaleilla leikkimisen: enää ei ole vain yhtä ortodoksista tapaa tehdä kuva, kuten oli esimerkiksi renessanssin aikana. Omana aikanaan taiteilija ei välttämättä saanut teoksilleen arvostusta vaikka nykyihminen tunnustaa teoksen ansiot: yleinen taidemaku laahaa edistyksen jäljessä. Näistä syistä on syytä pysähtyä tutkimaan omaa taidekäsitystään kriittisesti, kaikki taide voi avartaa ihmisen käsitystä itsestä ja maailmasta.


Puhutaan taiteesta ja kuvista

Jokainen osaa kertoa, pitääkö jostain kuvasta tai taideteoksesta. Haasteellisemmaksi voi osoittautua oman kokemuksen perusteleminen. Vielä enemmän taitoa vaaditaan, kun halutaan verrata taideteosta muihin teoksiin ja mietitään taideteoksen merkitystä ajan virrassa. Voidakseen kertoa ja keskustella omasta taidekokemuksestaan on opeteltava kuvan kieltä ja käsitteistöä. Voidakseen vertailla teoksen sisällöllistä arvoa muihin teoksiin on tutustuttava taidehistoriaan ja taiteen pyrkimyksiin eri aikakausina.

Meidän aikaamme sanotaan yhä enenevässä määrin visuaaliseksi ja auditiiviseksi. Kuvat ja äänet vaikuttavat meihin sähköisten viestimien (kuten Internet ja televisio) kautta. Elokuva on kuvan ja äänen taidetta, jossa toinen tekijä ei ole merkityksellisempi toista. Julkiset tilat ovat täynnä jopa visuaaliseksi saasteeksi luokiteltavaa mainosmateriaalia, joka tunkeutuu alitajuntaamme. Julkisten tilojen, kuten kauppojen, taustamusiikki vaikuttaa kokemukseemme tilasta. Sanoma-, aikakaus- ja Internet-lehdet muodostuvat kirjoitettujen sanojen ja kuvien kokonaisuudesta. Lehden taitolla voidaan nostaa toinen asia merkityksellisemmäksi toista. Isot otsikkotyypit ja kuvat vahvistavat jutun tai uutisen painoarvoa. Kuvatekstit vaikuttavat siihen, kuinka tulkitsemme kuvaa. Kirjasintyyppi vaikuttaa sanoman luettavuuteen ja sen yleiseen ilmeeseen. Näin viestin lähettäjä voi vaikuttaa viestin vastaanottajaan hänen huomaamattaan graafisen suunnittelun ja kuvasommittelun avulla. Voidakseen suhtautua kriittisesti viesteihin kansalaisella on oltava kuvallinen yleissivistys ja visuaalisen hahmottamisen perustaidot.



Tehtävät

”Minua lähellä – minusta kaukana”, ”Suodatettu todellisuus” ja ”Vapaa työ”, valitse yksi



a) Minua lähellä – minusta kaukana
Mieti omia kokemuksiasi kuvataiteesta. 
  • Mikä on ollut sinusta hyvä taideteos ja miksi?
  • Entä mistä taideteoksesta et ole pitänyt? 
  • Pohdi näitä teoksia hyvyyden, totuuden ja kauneuden ilmaisijana. 
  • Onko teos sinusta kaunis ja jos on niin miksi? 
  • Rumuutta pidetään kauneuden vastakohtana. Jos teos on sinusta ruma niin mistä se johtuu? Onko se tehty rumasti, vai kertooko se rumista asioista? 
  • Miten teokset suhteutuvat omaan käsitykseesi totuudesta ja hyvyydestä? 

Jos etsit teoksia painotuotteista tai Internetistä, muista, että niissä on vain kuva alkuperäisestä teoksesta eli reproduktio. 

  • Pyri löytämään kuvia, joissa kerrotaan teoksen alkuperäiset mittasuhteet ja tekniikka, jolla teos on tehty. Missä teosta voi oikeasti käydä katsomassa? Jos valitset teokset meneillään olevista näyttelyistä tai paikallisista museoista, voit puhua suorasta taidekokemuksesta. Tutustu tehtävää varten sanomalehtien taidenäyttelyarvosteluihin. 

  • Liitä kuvalliskirjalliseen vertailevaan tutkimukseesi omat piirroksesi tai tulosteet taideteoksista sekä teoksen asiatiedot. Tutustu tehtävää varten etälukion verkkomateriaaliin kuvasommittelusta saadaksesi käsitteitä kuvista puhumiselle.


b) Suodatettu todellisuus

  • Seuraa viestimien tapaa uutisoida tai kertoa yhdestä tai useammasta sinulle tärkeästä aiheesta. 
  • Valitse aiheesta yksi lehtijuttu jota pohdit tarkemmin. 
  • Minkälaisen näkemyksen se tarjoaa kyseistä asiasta ja onko se sinun käsityksesi mukainen? Tutustu tehtävää varten Aikakauslehtiliiton sivustoon onnen erämaa.



c) Vapaatyö


Opiskeltavat asiat - päätät itse


Tarvittavat välineet - päätät itse.


Arviointiperusteet - määrittele itse arviointiperusteet ja esitä ne työn yhteydessä.


Tehtävän ohjeet: Tee kuvataidetyö valitsemallasi tekniikalla. Aihe, sisältö, muoto ja koko ovat vapaat. Voit kokeilla jotakin uutta tekniikkaa tai tehdä työn tutulla tekniikalla uudesta lähtökohdasta. Olennaista on, että työskentely on mielekästä ja antoisaa.


6. Kaupallisia unelmia

Vastamainoksella voi kritisoida mainoksen luomaa illuusiota todellisuudesta.

Kaupallisia unelmia -osan tavoitteena on, että opiskelija pohtii kriittisesti mainonnan maailmaa käyttää nykytekniikkaa kuvaviestimiseen.



Kauppapaikkana julkinen tila

Ensimmäisiä mainoksia oli jo Rooman kulttuurissa. Tarjolla olevista tavaroista ja palveluista saattoi lukea torien laidoilta seiniin kiinnitetyistä julisteista. Julkisessa tilassa oli myös hallitsijoiden eli vallan näköispatsaita ja voitokkaiden sotapäälliköiden riemukaaria. Nykyään kaupalliset kuvat täyttävät tyypillisen eurooppalaisen katukuvan miltei visuaaliseen saasteeseen asti.

Julkisen vallan rakenteet ovat puolestaan näkymättömämpiä, ja kietoutuvat kuluttamisen ja kapitalismin ympärille. Mainostajat pyrkivät löytämään yhä uusia keinoja vangita kuluttajan huomio, ja siksi ylilyöntejäkin tapahtuu. Hyvä mentaalinen harjoitus voisi olla kävellä kaupungilla ja kuvitella katutila ilman mainoksia sellaisena kuin kaupunkikaavan suunnittelija ja arkkitehdit sen alun perin tarkoittivat.

Pohjois-Korean avattua rajansa väliaikaisesti ulkomaalaisille syksyllä 2005 vierailijat saivat kulttuurishokin. Katukuvasta puuttui mainonta. Sen sijaan saatiin ihailla valtavia seinämaalauksia ja monumentteja, jotka ylistivät Suurta johtajaa Kim Il-Sungia ja hänen politiikkaansa. Julkisesta tilasta voidaan siis päätellä niitä vallanrakenteita, jotka ohjaavat kyseistä yhteiskuntaa ja arvoja, joita se kauppaa jäsenilleen.


Kaupalliset unelmat

Ihmisten yhteisöllisyys näyttää rakentuvan rahan ansaitsemisen ja sen kuluttamisen välille. Jäljelle jäävän ajan ihminen viettää suureksi osaksi viestinten parissa. Ne tarjoavat hänelle viihdykettä, joka tietysti perustuu ohjelman tuottajan teettämiin kuluttajatutkimuksiin. Enää ei keskustella, mitä kuuluu naapurin Iidalle vaan Salattujen elämien Sepolle. Joillekin suhde Seppoon saattaa olla jopa pisimpään kestänyt ihmissuhde, Sepon elämän kiekuroita voidaan päivitellä kaikkien kanssa. Virtuaalielämien höysteeksi tarjotaan mainoksia, joissa myydään unelmia paremmasta. Mainoksien kykyä tavoittaa kohderyhmänsä voidaan testata esimerkiksi AIDA-mallilla (attention=huomio, interest=mielenkiinto, desire=viehatys ja action=toiminta). Mallilla selvitetään, kiinnittääkö mainos kuluttujan huomion ja kiinnostuuko hän siitä? Viehättävätkö mainoksen tarjoamat mielikuvat kuluttajaa? Tunteeko hän halua ajatella tai toimia mielikuvien suuntaisesti ja ostaako hän kyseisen tuotteen?


Todellisuus ja sen visualisointi

Mainonta saattaa käyttää hyväkseen luotettavalta näyttävää tiedon visualisointia. Ihovoiteen tehoa voidaan todistella kaunottaren lisäksi vakuuttavalla kuvalla, jossa voiteen hyvää tekevät osaset imeytyvät ihon orvasketeen.

Visualisointi tarkoittaa jonkin asian tekemistä havainnolliseksi näköaistille. Informaation visualisoinnin tavoitteena on saada abstraktissa ja monimutkaisessa informaatiossa piileviä rakenteita ihmiselle ymmärrettävämpään muotoon. Eri visualisoinnin menetelmät ja tekniikat pyrkivät auttamaan päätöksen teossa ja ilmiöiden ymmärtämisessä sekä kokonaisuuksien ja merkityksien löytämisessä, eli ne pyrkivät objektiiviseen tiedon  jakamiseen. Tiedon visualisointi on erityisen tärkeää lääke- ja biotieteessä, tekniikassa ja opetuksessa. Tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia tiedon visualisointiin.


Tehtävät

”Tähti on syttynyt”, ”Tarpeettomasta tarpeellista” tai ”Mainos- vastamainos”, valitse yksi



a) Tähti on syttynyt

Uusi musiikkitähti on syttynyt ja tarvitsee itselleen myyvän kuoren. Keksi itsellesi sopiva taiteilijanimi ja mieti, mikä olisi kuvan tunnelmaan ja musiikin lajiin sopiva levyn nimi. Suunnittele ja toteuta kuvitteellinen CD-levyn kansi ja käytä itsestäsi otettua kuvaa lähtökohtana. Muokkaa kuvaa ja tekstejä kuvankäsittelyohjelmalla ja tulosta valmis työ kokoon 12 x 12 cm. Pyri luomaan levynkansi, joka sijoittuisi johonkin tunnistettavaan musiikin kategoriaan: rock, pop, iskelmä, tangokuningas tai -kuningatar, rap, klassinen musiikki jne. Esimerkiksi iskelmälevyjen kannessa on useimmiten kuva artistista, joka katsoo haaveellisesti kohti kameraa - eli levyn mahdollista ostajaa - tai kohti kaukaisuutta kuten romantiikan ajan henkilöhahmo. Kiinnitä huomiota käyttämääsi kirjasintyyppiin. Perustele valintojasi oppimispäiväkirjassasi.

Koska CD-levyn kannen koko on 12 x 12 cm, pohdi jo kuvausvaiheessa rajausta; kun kuva muutetaan 12 cm korkeaksi, leveydeksi tulee 16 cm, eli kuvasta on leikattava pois 4 cm. Pyydä jotakin toista henkilöä ottamaan kuva ja tarkista sitten lopputulos kamerasta. Voit ottaa useita kuvia ja valita lopullisen kuvan vasta, kun näet ne isossa koossa tietokoneen näytöltä. Käytä kameran suurinta mahdollista kuvakokoa. Jos käytössäsi ei ole digitaalikameraa, voit ottaa muutaman kuvan filmikameralla ja skannata kuvat digitaaliseen muotoon - käytä skannaustarkkuutta 300 dpi. (Kuva kauempaa -> lähikuva, rajattu, lisätty kontrastia ja tekstiä.)



Perusohjeet kuvankäsittelyyn

Avattuasi kuvan kuvankäsittelyohjelmalla ota siitä kopio. Muuta kopion tarkkuudeksi 300 pikseliä/tuuma (jotta kuva tulostuisi laadukkaasti) ja korkeudeksi 12 cm. Kuvan leveydeksi tulee automaattisesti 16 cm. Ota viivain näkyviin ja leikkaa kuvasta ylimääräiset 4 cm pois, joko kokonaan toisesta reunasta tai esimerkiksi 2 cm molemmista reunoista. Säädä kuvan värit ja kontrasti sopivaksi - yleensä pieni kontrastin lisäys parantaa kuvaa.
Kun kuva on oikean kokoinen ja säädöiltään sopiva, voit tehdä tekstit. Tee molemmat tekstit omille tasoilleen (layer), jotta voit liikutella niitä toisistaan riippumatta ja kokeilla eri sommitteluvaihtoehtoja. Kun olet tyytyväinen, tulosta levynkansi ja laita se tyhjään CD-koteloon, niin näet lopputuloksen aidossa ympäristössä. Nyt puuttuu enää musiikki…



b) Tarpeettomasta tarpeellista

Suunnittele ja toteuta mainosvideo, jossa myyt tarpeetonta tarpeellisena käyttäen hyväksesi mainosten keinoja. Mainosvideo saa olla korkeintaan minuutin pituinen. Tee työskentelysi pohjaksi kuvakäsikirjoitus ja kuvaussuunnitelma.


Elokuvailmaisun perusteita voit opiskella seuraavissa Internet-osoitteissa:

  • Taideteollisen korkeakoulun Medialabin elokuvatietoutta: http://mlab.uiah.fi/elokuvantaju/2001/index.html
  • Elokuva- ja tv-kasvatuksen sivut www.etkk.fi/freimi
  • Suomalainen videosivusto www.digivideo.org

Mikäli käytössäsi on digitaalinen videokamera (Mini-DV tai Digital 8), voit editoida videota tietokoneella, jos tietokoneessa on ns. firewire-liitäntä ja videoeditointiohjelma. Editoidun videon voi nauhoittaa takaisin nauhalle kameraan (edellyttää että kamerassa on DV in -liitäntä eli mahdollisuus tallentaa nauhoitustilassa) ja tallentaa DVD-levylle (edellyttää tallentavaa DVD-asemaa) tai pakata Internet-levitykseen sopivaan wmv-, realmedia- tai quicktime-muotoon. Voit kuitenkin tehdä mielenkiintoisen mainoksen ilman editointimahdollisuuttakin kuvaamalla otokset peräjälkeen.

Digitaalinen video vie paljon tilaa:
yksi minuutti videota = noin 219 Mt avi-tiedosto (Pc) tai DV-tiedosto (Mac). 1 h = n. 13 Gt
DV = Digital Video, videossa on 25 kuvaa (frame) sekunnissa
DVD = Digital Versatile Disc, video on pakatussa MPEG2-muodossa.

Kuvan alla olevaa linkkiä kaksoisnapsauttamalla voit katsoa Lauttasaaren yhteiskoulun kurssitöinä valmistuneita mainosvideoita Freshman ja Loribo.


c) Mainos ja vastamainos

Valitse aikakausilehdestä mainos ja muokkaa sen sanomaa jollakin tavalla leikkaamalla lehden muusta materiaalista tekstejä ja kuvia, jotka muuttavat alkuperäisen mainoksen idean haluamallasi tavalla. (Jos käytössäsi on skanneri tai digikamera ja kuvankäsittelyohjelma, voit tehdä tehtävän tietokoneella.)

Tee sitten toinen mainos, jonka lähtökohtana käytät mitä tahansa lehdessä olevaa kuvaa, joka ei ole mainoskuva. Muokkaa kuvan pohjalta mainos käyttäen oikeiden mainosten iskulauseita ja tuotekuvia.


Oppimispäiväkirja arvioinnin välineenä
Oppimispäiväkirja on hyvä työväline oman oppimisen jatkuvaan seuraamiseen. Keskeistä on pohtia, mitä olet kurssin aikana oppinut. Sitä voi hyödyntää myös ajankäytön suunnittelussa. Kirjaan tallennetaan kaikki opiskelulle ja tehtäville asetetut tavoitteet, työvaiheet ja arviointiperusteet. Kirjaan merkitään tekemisen aikana syntyneitä ajatuksia sekä arviointi siitä, miten mielestään onnistui tavoitteissaan. Kirjaan tulee tallentaa myös kaikki luonnokset ja muut kuvalliset ideat, jotka johtivat lopputulokseen.

Oppimispäiväkirja on aina tekijänsä näköinen, ja voi olla muodoltaan ja tekniseltä toteutukseltaan mitä vain: kirja, kansio, vihko, haitari, CD-ROM, levyke, verkkoportfolio, videonauha tai useiden eri materiaalien ja tallennusvälineiden yhdistelmä. Jos valmistat luonnoskirjan tai oppimispäiväkirjan itse, valitse käteen sopiva koko ja riittävän vahvat kannet. Sivuiksi on syytä valita paperia, joka kestää lehteilyä, ei siis liian ohutta.

  1. Tee oppimispäiväkirjaasi nimiölehti ensimmäiselle sivulle. Siinä pitäisi olla oma nimesi, kurssin nimi, koulun nimi sekä vuosiluku.
  2. Varusta oppimispäiväkirjan merkinnät päiväyksillä. Lisää oppimispäiväkirjan merkintöihin päiväys. Kun lainaat portfolioosi oppimispäiväkirjan merkintöjä, ajalliset merkinnät valottavat prosessin kulkua.
  3. Harjoittele taitavaksi saksien ja liiman käyttäjäksi, etteivät kuvat irtoa ja putoile pois. Kirjaa kuvataideopettajan antama tai itse muotoilemasi tehtävä tarkkaan oppimispäiväkirjaasi. Kun tutkit merkintöjäsi jälkeenpäin, tehtävä on avaintietoa luonnoksiisi, lopputulokseen sekä pohdintoihisi.

Palauta oppimispäiväkirja kuvataideopettajallesi kurssin päätyttyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kurkkaamisesta!