Materiaali on Opetushallituksen sivuilta/EDU
Minä, kuva ja kulttuuri
Minä, kuva ja kulttuuri
Tavoitteet
Minä, kuva ja kulttuuri -kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee
visuaalisen kulttuurin ja erityisesti kuvataiteen
sisältöjä ja perusteita oppii
ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja.
Ohjeita opiskelulle
Kurssi koostuu kuudesta osiosta, jotka ovat:
- Puutikusta piirtolautaan
- Arvojen perspektiiviä
- Sankaritarinoita
- Pintaa syvemmälle
- Minun kuvastoni ja
- Kaupallisia unelmia,
sekä niihin liittyvistä tehtävistä.
Tehtäviä pitää valita kustakin osiosta
yksi ohjeiden mukaisesti. Pyydä kurssin aluksi opettajaltasi tehtävien
arviointiperusteet. Pyydä myös mahdollinen muu kurssimateriaali opettajaltasi.
Pidä kurssin suorittamisen aikana oppimispäiväkirjaa, johon kirjaat opiskelusi
ja tehtäviesi tavoitteita, tekemiäsi valintojasi ja johon arvioit omaa
onnistumistasi. Oppimispäiväkirjan palautat opettajallesi osana
kurssisuoritusta kurssin lopussa.
Lähteet:
Kuvan tekijä, taide ja visuaalinen maailma, WSOY
Kuvataide, visuaalisen kulttuurin käsikirja, WSOY
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kuvataide/index.htm
http://www.edu.fi/lukio/kuvataide > Avauksia opsiin – lukion kuvataiteen opetussuunnitelma Teksti: Minna Eskola, Tiina Haapsamo, Mikko Hartikainen, Cleo Mustonen, Liisa Piironen, Seppo Töyssy ja Aija Viita
Kuvan tekijä, taide ja visuaalinen maailma, WSOY
Kuvataide, visuaalisen kulttuurin käsikirja, WSOY
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kuvataide/index.htm
http://www.edu.fi/lukio/kuvataide > Avauksia opsiin – lukion kuvataiteen opetussuunnitelma Teksti: Minna Eskola, Tiina Haapsamo, Mikko Hartikainen, Cleo Mustonen, Liisa Piironen, Seppo Töyssy ja Aija Viita
Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja on hyvä työväline oman oppimisen jatkuvaan seuraamiseen.
Keskeistä on pohtia, mitä olet kurssin aikana oppinut. Sitä voi hyödyntää myös
ajankäytön suunnittelussa. Kirjaan tallennetaan kaikki opiskelulle ja
tehtäville asetetut tavoitteet, työvaiheet ja arviointiperusteet. Kirjaan
merkitään tekemisen aikana syntyneitä ajatuksia sekä arviointi siitä, miten
mielestään onnistui tavoitteissaan. Kirjaan tulee tallentaa myös kaikki
luonnokset ja muut kuvalliset ideat, jotka johtivat lopputulokseen.
1. Puutikusta piirtolautaan
Puutikusta piirtolautaan osan tavoitteena
on, että opiskelija miettii
kuvan tekemisen merkitystä omassa elämässään ja rohkaistuu tekemään kuvia
Mielikuvien maailma
Kuvilla voi ilmaista omia tunteita ja kokemuksia, ja ne
auttavat omien havaintojen tiedostamisessa ja työstämisessä. Kuvia tehden voi
käsitellä toiveiden ja todellisuuden ristiriitoja sekä rikastuttaa sisäistä maailmaansa.
Kuvallinen ilmaisu toimii mielikuvien ja tunteiden herättäjänä ja jäsentäjänä. Kuva voi olla kannanotto johonkin tai vaikkapa fantasiamaailma. Toisin sanoen
kuvat ovat yksi ajattelun ja tuntemisen muoto.
Mielikuvat ovat
henkilökohtaisia. Omien kokemuksien mukaan esimerkiksi sanasta ”koira” tulee
eri henkilöille hyvinkin erilaisia mielikuvia. Mielikuvat syntyvät erilaisten
aistimusten kuten hajujen, makujen tai äänien seurauksena. Liike- tai
tuntoaistimukset voivat palauttaa voimakkaan mielikuvan aiemmin kokemastamme.
Tarinat voivat herättää voimakkaita visuaalisia mielikuvia henkilöistä ja
tapahtumaympäristöistä. Mielikuvat saavat ravintonsa kokemuksista ja
muistoista, joista varhaisimpia emme aina edes tiedosta. Kuvantekijä tekee
mielikuvistaan muille näkyviä kuvailmaisun avulla. Myös visuaalisen alan
suunnittelijat innoittuvat mielikuvista luodessaan materiaaleja tuotteiksi.
Mainonta käyttää mielikuvia hyväksi myynnin edistämisessä.
Itse tehtyä taidetta
Esihistoriallisissa luolamaalauksissa on tavoitettu
eläinten olemus - biisonit ja muut riistaeläimet on kuvattu realistisin vedoin.
Ääriviivojen rajaamat muodot on maalattu sointuvin maavärein. Emme tiedä,
tehtiinkö kuvat opetustarkoituksessa vai liittyivätkö ne maagisiin
uhrimenoihin. Egyptin korkeakulttuurissa sana taiteilija tarkoitti "hän,
joka luo elämää". Taiteilijan pääasiallisena tehtävänä oli antaa muoto
kuolemanjälkeiselle elämälle.
Keskiajalla Euroopassa taiteilija kuului
käsityöläisten ammattikuntaan ja toteutti kirkkojen koristuksia ja
seinämaalauksia ajalle ominaisen esittämistavan mukaisesti, varsinaiseen
yksilölliseen suoritukseen ei pyritty. Vasta renessanssin aikana taiteilijan
oma persoona luovana nerona korostui ja taiteilijat alkoivat signeerata
teoksiaan. Tämä kehitys jatkui aina 1950-luvun puoliväliin asti.
Nykyään
taiteilija voi työskennellä osana työryhmää tai hävittää yksilöllisen
suorituksensa voidakseen ilmentää jotain muuta, minkä kokee merkitykselliseksi.
Korkeakulttuurin rinnalla on aina tehty kansantaidetta,
jota ei kahlitse oman ajan kulttuuri, taiteen perinne tai tilaajien
vaatimukset. Sitä tehdään itselle. Taiteilija Jean Dubuffet löysi 1900-luvun
alussa yhtäläisyyksiä lasten, primitiivisten kulttuurien ja mielisairaiden
taideteoksista. Kuvat näyttivät ikään kuin nousevan syvältä ihmisen psyykestä.
”Art brut” tai ”Raw art”, kuten hän kuvat nimesi, sisälsivät alkukantaista
voimaa.
Myös taiteilija Pablo Picasso haki vaikutteensa erityisesti Afrikan
kulttuurista, jota eurooppalainen taidekoulutus ei ollut turmellut. Nykyään
ITE-taiteilijoiksi kutsuttujen kansantaiteilijoiden tuotanto pursuaa edelleen
omaperäistä ilmaisua ja luovuuden tarvetta ilman turhia ennakkoluuloja.
Kirjaimet ITE tarkoittavat ”itse tehtyä elämää” tai sitten ne viittaavat
ajatukseen ”ilman turhia ennakkoluuloja”.
Taide ilmaisumuotona on yhtä tärkeää sekä taiteilijalle
että kansantaiteilijalle. Kansantaiteilijat eivät tosin pyri tyydyttämään
virallista taidemakua, toimimaan odotettujen rajojen sisällä ja myymään
töitään, vaan he tekevät taidetta omaksi ilokseen. Erään määritelmän mukaan
taiteilija on ammattinimike. Taiteilija on opiskellut taidetta ja hän hallitsee
tekniikan lisäksi taiteen historiaa ja teoriaa ja ajattelee ja tekee taidetta
kokopäiväisesti. Taiteen harrastaja taas rentoutuu taiteen parissa
vapaa-aikanaan. Häntäkin innoittaa kauneuden etsiminen ja ilmaiseminen tai
puhdas tekemisen riemu.
Tehtävät
Kuvallista ilmaisua oppii tekemällä, joten tartu
rohkeasti erilaisiin välineisiin ja pyri löytämään itsellesi sopiva
ilmaisutapa.
Kevyitä harjoitelmia, tee a:sta d:en
a) Myyttinen tarueläin
- A4-piirustuspaperi
- Erilaiset piirtimet
- Miltä näyttävää kentauri, yksisarvinen tai pegasos?
- Entä miltä näyttää oma myyttinen tarueläimesi?
- Luonnostele mielikuvitusolentoja ja viimeistele yksi niistä. Voit valita jonkin taruston tai myytin työskentelysi lähtökohdaksi.
b) Minä?
- A3-paperi
- Lyijykynä/tussi/kuulakärkikynä
Renessanssitaiteilija Leonardo da Vinci saattoi pyydystää
kokonaisen päivän kynä kädessä torin laidalla erilaisia neniä voidakseen joskus
yhdistää oikean nenän haluamalleen hahmolle teoksissaan.
- Tutki omia kasvojasi,
voit tutkia niitä peilin avulla tai valokuvista. Tee yhdelle paperille monta
tarkkaa tutkielmaa kasvoistasi, eri kohdista ja eri suunnista. Tee myös
vähintään yksi koko kuva kasvoistasi. Kirjaa oppimispäiväkirjaan työskentelysi
lähtökohdat.
c) Jatka kuvaa
- A3-paperi
- Vesi- tai peitevärit
Leikkaa aikakauslehdestä mielenkiintoinen kuva. Leikkaa
siitä osa ja liimaa haluamaasi kohtaan maalauspaperille. Jatka kuva valmiiksi
luonnostelemalla esim. lyijykynällä mutta niin, että kuvan aihe muuttuu. Maalaa
kuva valmiiksi niin, ettei valmiista kuvasta erota alkuperäisen lehtikuvan ja
maalatun alueen rajaa.
Kertaa sitä varten värioppia ja kokeile suttupaperille
oikeita värisävyjä. Voit vaihdella veden määrää sekä maalata peittäviä
värikerroksia kuivuneiden värikerrosten päälle lisäämällä väreihin valkoista
tai mustaa.
d) Mielleyhtymiä
Erilaiset kuvat, materiaalit ja tekniikat
Kuvia voi lähteä tekemään yhdistelemällä eri luonnoksia,
luonnostelemalla eri valokuvien esittämiä aiheita samalle paperille tai suoraan
vapaasti assosioiden. Rakenna kuva kollaasitekniikalla. Käytä siihen tekemiäsi
luonnoksia, valmiita (lehti)kuvia tai niiden osia, materiaaleja kuten vanhaa
tapettia, sanomalehteä tms. Älä suunnittele teostasi etukäteen vaan anna sen
valmistua vaiheittain. Valitse itse teoksellesi lopullinen koko, se voi olla
muukin muodoltaan kuin suorakaide.
Päivä elämässäni -valokuvaustehtävä
Elokuvan historia alkaa jo vuodesta 1895, jolloin
ranskalaiset Lumièren veljekset järjestivät Pariisissa ensimmäisen maksullisen
elokuvanäytöksen. Katsomossa saatiin hämmästellä mm. lyhyitä, vain muutamien
kymmenien sekuntien pituisia dokumentaarisia elokuvia "Työläiset lähtevät
tehtaasta" ja "Juna saapuu asemalle". Camera Obscuraon
puolestaan nykyaikaisen filmi- ja valokuvakameran esi-isä (lue
lisääwww.etkk.fi/freimi).
Kuvakoot ja
rajaus
Rajaus kohdistaa
katsojan mielenkiinnon halutulla tavalla. Rajaus antaa tilaa katsojan
mielikuvitukselle. Mitä tapahtuu kuvan ulkopuolella?
Eri kuvakokoja
käytetään elokuvan tapahtumaympäristön, toiminnan ja tunnelmien
selvittämiseksi.
YK - yleiskuva SKK - suuri kokokuva
KK - kokokuva SPK - suuri puolikuva
PK - puolikuva PLK - puolilähikuva
LK - lähikuva ELK - erikoislähikuva
P.S. Katso netistä tarkemmin näiden rajauksien merkitys. - MRi
P.S. Katso netistä tarkemmin näiden rajauksien merkitys. - MRi
Kuvakulmat
Kuvakulmien valinnalla luodaan tunnelmaa seuraavasti:
- Normaalikulma muodostuu silmän tasolta, ja kohdetta tarkastellaan tasa-arvoisesti.
- Yläkulmasta kohde näyttää vähäarvoiselta ja alisteiselta.
- Alakulma antaa ylvään, jopa pelottavan vaikutelman.
- Kuvaa yhden päivän aikana esim. 50 - 100 kuvaa. Kuvaa sellaisia arkipäiväisiä tilanteita ja paikkoja, joista ei yleensä oteta kuvia, kuten aamupalan syönti, työmatka ym.
- Tee kuvista joko musiikkivideomainen kokonaisuus Powerpoint-esitysohjelmalla tai videoeditointiohjelmalla tai sommittele kuvakollaasi kuvankäsittelyssä ja tulosta paperille tai tee pdf. Videon pituuden tulee olla 1 - 3 minuuttia. Kuvasarjassasi voi olla myös jonkun muun sinusta päivän aikana ottamia kuvia.
- Valitse lopulliseen koosteeseen haluttu määrä kuvia. Jos käytössäsi on videoeditointiohjelma, koosta kuvat videoksi, jossa voi kuvien lisäksi olla valitsemaasi musiikkia. Kuvien keston voi säätää halutuksi.
- Lisää kuvasarjaan videoeditointiohjelmassa otsikkoteksti eli sarjan nimi sekä lopputekstit ja musiikki/selostus. Jos käytössäsi on tallentava DVD-asema, voit tehdä oman DVD:n.
- Halutessasi voit myös tehdä DVD:n kannet käyttäen valokuviasi kannen pohjana.
- Jos et pääse muokkaamaan kuvasarjaasi videoeditointiohjelmalla, tee kuvistasi esitys esimerkiksi Powerpoint-esitysohjelmalla. Voit lisätä kuviin tekstiä ja musiikkia ja ohjelmoida vaihdot kuvien välille.
Huom!
- Käytä kuvakokoa 1024 x 768 pikseliä (tai sitä lähinnä olevaa), jotta kuvatiedostoista ei tule turhan suuria. Videokuvan koko on 720 x 576, mutta kuvat kannattaa ottaa hieman isompaan kokoon.
- Kannattaa myös välttää pystykuvien ottamista, koska kuva-ala on silloin noin puolet pienempi televisiosta tai videotykiltä kuvia katsottaessa.
- Ota automaattisalama tarvittaessa pois käytöstä ja perehdy kamerasi tarkennusominaisuuksiin, jotta kuviin ei tule tahattomasti epäterävyyttä.
- Kokeile kuvissasi erilaisia rajauksia, kuvakokoja ja kuvakulmia!
- Jos sinulla ei ole tekijänoikeuksia kuvasarjaasi käyttämään musiikkiin, videota ei voida esittää julkisesti tai laittaa esille Internet-sivuille.
Opiskeltavat asiat
- valokuvadokumentointi ja luova valokuvaus
- digitaalikameran käyttö
- videon tai Powerpoint-esityksen koostaminen digitaalikuvista
Tarvittavat välineet
- digitaalikamera (tai filmikamera ja skanneri)
- videoeditointiohjelma tai esitysohjelma (Powerpoint tai vastaava)
2. Arvojen perspektiiviä
Eri mediat hallitsevat yhä useamman ja yhä nuoremman lapsen ajankäyttöä, minkälaisia
arvoja ne tarjoavat käyttäjilleen?
Arvojen perspektiiviä -osan tavoitteena on, että opiskelija
- pohtii kuvan
merkitystä yhteiskunnallisena vallan välineenä
- kyseenalaistaa yhteiskunnan valtarakenteita
Vallan näkyvät merkit
Kautta aikojen ja eri kulttuureissa kuvien tehtävänä on ollut vahvistaa
yhteisöjen identiteettiä, yhtenäisyyttä tai voimaa. Esimerkiksi Egyptissä
Niilin laakson korkeakulttuurin aikoihin kuvat vahvistivat faraon jumalallista
valtaa maan päällä hierarkkisessa yhteiskunnassa ja toisaalta takasivat hyvän
elämän tuonpuoleisessa, todellisessa elämässä.
Rooman valtakunnassa puolestaan
sallittiin monia tasavertaisia uskontoja, joiden jumalat saivat kuvallisen
ilmiasun patsaissa ja maalauksissa. Näille jumalille rakennettiin temppeleitä,
ja niissä olleita jumalkuvia symboleineen palvottiin.
Kristinusko käytti alusta
asti myös kuvaa sanomansa tukena. Keksittiin omia symboleita mutta
hyödynnettiin myös aiempien jumalien tuntomerkkejä. Kristinuskon
seurakuntalaiset saivat opetella kristinuskon perussanomaa kirkkojen
seinämaalauksista ja alttarisyvennyksien mosaiikkikuvituksista.
Kuvat
noudattivat arvoperspektiiviä. Arvoperspektiivi tarkoittaa kuvan sommittelun
tapaa, jota ei ohjaa silmin havaittava todellisuus vaan arvoon perustuva
kuvaaminen.
- Voit tutkia taideteoksia eri aikakausilta vaikkapa uskonnon tai historian oppikirjoista ja nähdä omin silmin kuvaamistavan erilaisuuden eri aikakausina.
Roomalaisten kreikkalaisilta omaksuneet jumalat nimettiin uudelleen, ja ne
saattoivat myös päätyä uuteen tehtävään. Esimerkiksi Apollo oli Kreikassa
henkisen elämän, taiteiden ja musiikin suojelija, mutta roomalaistuttuaan hän
muuttui hiljalleen täyspäiväiseksi lääketieteen jumalaksi. Kristinuskon myötä
poloinen Apollo sai luovuttaa sädekehänsä pyhimyksen pään ympärille.
- Egyptissä tärkeät henkilöt esitettiin suurina, vähemmän tärkeät pieninä.
- Arvoa osoitti myös tiukka kaanon kuvaamisessa: samalla kun jumala eli farao tuli kuvata tiukan säännön mukaisesi, voitiin alempia yhteiskuntaluokkia ja eläimiä kuvata jopa miltei realistisesti.
- Euroopassa keskiajan kirkollisissa kuvissa arvoa osoittaa henkilön sijoittaminen kuvaan: mitä tärkeämpi henkilö, sitä keskemmällä kuvaa hän on.
- Arvoperspektiivi toteutui kuvissa myös ylhäältä alas: maalliset asiat sijoitettiin alas ja taivaalliset ylös.
- Alttaritaulut kertoivat myös tarinaa maallisen ja taivaallisen liitosta: niihin saatettiin kuvata esimerkiksi kirkon lahjoittaja tasavertaisena hallitsijan kanssa Jeesuksen molemmin puolin.
- Valta saa ilmentymänsä kuvissa, ja siksi valtaan pyrkivä tuhoaa tieltään muiden vallan merkkejä. Vahvistuttuaan kristinusko tuhosi epäjumalan kuvina pitämiään pakanallisia patsaita. Epäjumalien temppeleiden perustuksille ja temppeleiden sisään kohosi kristillisiä kirkkoja, ja toisaalta pakanalliset kuva-aiheet tuhottiin uuden uskonnon tieltä. Kommunistisen Neuvostoliiton kaatumista symboloi myös sen katukuvaa hallinneiden, tyyliltään sosialistista realismia olevien patsaiden poistaminen. Kuvat kantavat siis merkityksiä, ja niillä on symbolista merkitystä.
Kuva ja symboliarvo
(Taistelu oluttölkistä Suomineidon ja kotkan välillä, Helen S.:n
Toipilas-taulusta on toipilas häipynyt)
Suomessa Eetu Iston 1865 - 1905 maalaus Hyökkäys (1899) Suomi-neidon
kimppuun hyökkäävästä kotkasta kuului aina 1930-luvulle saakka kansallisiin
symboleihin. Siinä Suomi-neito pitää kaksin käsin kiinni lakikirjasta, jota
Venäjän kaksipäinen kotka yrittää viedä.
- Voit tutkiskella omia käsityksiäsi Suomea nykyään uhkaavista asioista vaikkapa tekemällä oman pastissin kyseistä maalauksesta.
Erilaiset yhteisöt tarvitsevat omat tunnuskuvansa ja symbolinsa.
Suomen lipun sinisellä ja valkoisella ja Euroopan unionin lipun kahdellatoista tähdellä on sama tehtävä, mutta eri kohderyhmä. Eri kansallisuuksista muodostuvien yhteisöjen, kuten Euroopan unioni, täytyy miettiä tarkasti käyttämänsä symboliikan yleispätevyyttä, esimerkkinä euroseteleiden tunnuskuvat.
Suomen lipun sinisellä ja valkoisella ja Euroopan unionin lipun kahdellatoista tähdellä on sama tehtävä, mutta eri kohderyhmä. Eri kansallisuuksista muodostuvien yhteisöjen, kuten Euroopan unioni, täytyy miettiä tarkasti käyttämänsä symboliikan yleispätevyyttä, esimerkkinä euroseteleiden tunnuskuvat.
Amnesty Internationalin piikkilangan vyöttämät kynttilät symboloivat
puolestaan yhdistyksen arvoja: tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia
ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoida näitä loukkauksia vastaan.
Yhä enenevässä määrin kuvaamme maailmasta muokkaavat tiedotusvälineet.
Median kuvat voivat saada myös symbolisia merkityksiä. Esimerkiksi Jane Mingayn
ottama valokuva Davinian maskia kasvoilleen painavasta naisesta ja häntä
taluttavasta miehestä muodostui Lontoossa 7.7.2005 tehdyn terrori-iskun
symboliksi. Nainen on juuri joutunut terrori-iskun kohteeksi, ja hänen
kasvojaan verhoaa lääkemaski, mutta käsilaukku on kuitenkin yhä tallella. Sen
nähdään symboloivan todellista sisua terrorismia vastuttaessa. (HS 10.7.2005)
Robert Kalina Itävallasta on piirtänyt setelien etusivut. Hänen teemansa on
"Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat". Rakennukset ovat
arkkitehtuurin eri tyylisuuntien symboleita, eivät olemassa olevien rakennusten
kuvia. Ylikansallinen yhteisö ei voi nostaa jonkin kansallisuuden rakennusta
yli muiden. Setelien takasivujen aihe on silta. Silta kuvaa yhtäältä
EU-kansojen, toisaalta Euroopan ja muun maailman välistä yhteistyötä ja
yhteydenpitoa.
Tehtävät
”Hidasta anarkiaa” tai ”Mainos ja vastamainos”, ”Bränditutkimus” tai ”Oma
brändi”, valitse yksi
a) Hidasta anarkiaa
- Puolalainen kuvataiteilija Dorota Nieznalska, 32, on kotimaassaan syytteessä jumalanpilkasta. Hänen teoksensa Pasja eli Kärsimyshistoria on edelleen poliisin huomassa. Pasja koostuu videofilmistä sekä teräksisestä rististä, jonka sisässä on valokuva miehen sukuelimistä. Videossa nähdään punttisalilla rehkivän miehen ponnistelun vääristämät kasvot. Taiteilija itse sanoo teoksestaan näin: ”Installaatio on kritiikki miehisyyden kulttuurille palvoa omaa ruumista kuin pyhäkköä. En tarkoittanut loukata ketään.” (HS 9.7.05)
- Etsi hakurobotilla kuva Nieznalskan Pasja teoksesta.
- Tutustu nykytaiteen museon Kiasman sivustoon Popcornia ja politiikkaa – Taiteen aktivistit. Voit syöttää nimen johonkin hakurobottiin hakusanaksi.
- Tutustu tarkemmin taiteilija Harro Koskiseen ja hänen taiteeseensa. (Maritta Mellais, tutkija, Kuvataiteen keskusarkisto.)
- Mieti, mitä yhteyksiä on Dorota Nieznalskan ja Harro Koskisen 60–70-luvun taiteella ja yhteiskunnan asenteilla ennen ja nyt?
- Tee oma nykyhetkeen ajoittuva yhteiskuntakriittinen teoksesi tai installaatiosi valitsemastasi aiheesta ja sopivista materiaaleista.
b) Bränditutkimus
Valitse itseäsi kiinnostava brändi. Brändi-sana tulee englannin kielen
sanasta brand, joka tarkoittaa polttomerkkiä tai polttomerkitsemistä. Brändillä
tarkoitetaan arvoja, ajatuksia ja mielikuvia, joita ihmiset yhdistävät johonkin
tuotemerkkiin, tuotteeseen tai yritykseen. "Brändi voi olla mikä tahansa
organisaatio, yritys, tuote, tuoteryhmä, palvelu, projekti tai henkilö, jolla
on riittävä tunnettuus. Brändi on ihmisten toimintaan vaikuttava lupaus
jostakin. Lupaus tarkoittaa lupausta mielikuvatasolla – jolla nykyään suurin
osa ratkaisuista tehdään – olipa kyse sitten tuotteen ostamisesta tai
äänestämisestä. Brändeistä ja niistä syntyneistä mielikuvista on tullut uusi
keskeinen vaikuttaja kaikessa inhimillisessä päätöksenteossa."
(Esim. "Haastattelu 1.10.04").
1. Kerää brändistä tietoa mahdollisimman monipuolisesti.
2. Keskity visuaalisen aineiston kokoamiseen.
3. Tutki erityisesti brändin tunnuspiirteitä
- logo (yrityksen nimen ulkoasu)
- värit
- typografia(kirjan tai painotuotteen taiteellinen ulkoasu, kreik. typos = merkki, esikuva ja graphein = piirtää, kirjoittaa)
4. Materiaalia tutkimukseesi voit kerätä esim. haastatteluilla, tutustumalla
brändin
5. Internet-sivuihin tai vierailemalla brändin toimitiloissa - mikäli
mahdollista.
6. Kokoa tutkimus isolle kartongille.
7. Kirjoita kaikki tekstit mieluiten koneella.
8. Merkitse kaikkeen lopulliseen työhön tulevaan materiaaliin lähdetiedot(Esim. "Haastattelu 1.10.04").
1. Lyhyt kuvaus brändin alasta, tuotteista, historiasta jne. (Älä siis
tulosta viittä sivua firman Internet-sivulta, vaan kokoa mieluummin itse lyhyt
esittely).
2. Miten valitsemasi brändi eroaa muista samalla alalla toimivista
brändeistä?
3. Mitä brändin logo ja liikemerkki (jos sellainen on) viestittävät? Miten
ne eroavat muiden samalla alalla toimivien yritysten logoista? Voit yrittää
haastatella valitsemasi brändin edustajaa.
4. Millaista mainontaa tutkimasi brändi julkaisee? Jos voit, liitä
tutkimukseesi jokin brändin mainos.
5. Haastattele lyhyesti esim. viittä eri-ikäistä ihmistä. Keksi jokin
kysymys valitsemastasi brändistä. Liitä tutkimukseesi kiinnostavimmat
kommentit.
c) Oma brändi
- tuotteesta
- logosta/liikemerkistä
- sloganista eli iskulauseesta (esim. Nokia: connecting people, Nike: just do it)
Tee työ haluamallasi tekniikalla A3-paperille (tai isommalle). Liitä
tuotteen yhteyteen tekniset tiedot, esimerkiksi koko, hinta, kohderyhmä jne.
Brändisi ei tarvitse olla jotain täysin uutta; se voi olla jokin tuttu
tuote, joka vain on ”brändätty” houkuttelevasti.
Oheismateriaalia: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan
historia (kirja + DVD, jolla kolme tuntia suomalaisia mainoksia). Mainostajien
Liitto.
3. Sankaritarinoita
”Aino-taru nyt” –teoksessa Italian pääministeri Silvio
Berlusconi vonkaa Suomen tasavallan presidenttiä Tarja Halosta. Teos parodioi
Berlusconin kesällä 2005 esittämää lausuntoa syistä, jotka johtivat Euroopan
unionin elintarvikeviraston antamiseen Italialle. Halonen suhtautuu lausuntoon
huumorilla (Jasmin Dahlgren, Lauttasaaren yhteiskoulu, pastelliliidut
voimapaperille, 50 cm x 80 cm, 2005.)
Sankaritarinoita -osan tavoitteena on, että opiskelija
- miettii oman kansallisen kulttuurin tunnuspiirteitä ja
- tutustuu Suomen taiteen kulta-aikaan.
Georg Henrik von Wright sanoo: "Ihminen voi tulla ihmiseksi vain
rakentamassaan kulttuurissa." Oman kulttuuriperimän tunteminen on
välttämätön osa oman identiteetin rakentamista. Kulttuuria syntyy, kun ihminen
keksii ratkaisuja ja toimintatapoja, joita ympäristö hänelle asettaa.
Kulttuuria ovat kaikki ihmisen ympäristöönsä jättämät sekä henkiset että
aineelliset kädenjäljet.
Juuret kansakunnalle
Kansalliseepokset kertovat kansojen syntyhistoriasta ja siihen liittyvistä myyteistä.
Kreikan kansalliseepokseksi muodostui Homeroksen Ilias ja Odysseia. Roomalaiset
ihailivat ja kadehtivat Kreikkaa, koska se oli useassa mielessä vanhempi,
syvällisempi ja innovatiivisempi korkeakulttuuri kuin heidän omansa. Homeroksen
eepoksiin oli kirjattu kreikkalaisten yhteinen kulttuuriperintö. Eeposten
heerokset olivat kaikki omilla erilaisilla tavoillaan kreikkalaisen ihmisen
esikuvia, ja he edustivat erilaisia hyveitä. Rooman kansalliseepoksen luojan
Vergiliuksen motiivi oli luoda Roomalle Homeroksen eepoksiin verrattavissa
oleva teos, jossa tulee esiin heidän suuri tehtävänsä kansojen joukossa ja
jonka sankari on esikuvallinen roomalainen. Molemmat eepokset ovat hyvin
vaiheikkaita.
Suomen kansalliseepos Lönnrotin Kalevala - perustuu hänen keräämiinsä
kansanrunoihin. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835, mutta Vienan
Karjalaan suuntautuneiden matkojen jälkeen julkaistiin vuonna 1849 laajempi
versio, josta tuli suomalaisten tuntema Kalevala. Lönnrotin tavoitteena oli
luoda Kalevalasta yhtenäinen runoelma - suuri eepos.
Esikuvina hänellä olivat
Homeroksen Ilias ja Odysseia sekä muinaisskandinaavien Saemundin Edda.
Edda-runosto on koko Pohjolan aarre. Se on kirjallinen teos, joka kertoo
muinaisen Pohjolan väen uskonnosta, tavoista ja elämänkatsomuksesta.
Taiteelliselta arvoltaan se on korkeimpien hengentuotteiden rinnalla.
Edda-runot jakautuvat kahteen pääryhmään, sankarirunoihin ja jumaltarustoon.
Lönnrotin luoma Kalevala oli keskeinen tekijä suomalaisen maailmankuvan
sekä kansallisen identiteetin synnylle. Se valaisi suomalaisten romanttista ja
tarunomaista menneisyyttä ja nostatti kansallistunnetta. Kalevala tarjosi myös
taustaa suomen kielen, suomalaisen kansanrunouden ja -uskon sekä mytologian
tutkimukselle. Samalla Kalevalan merkitys oli yleismaailmallinen: teos nosti
pienen syrjäisen Suomen sivistyskansojen tasolle.
Tehtävät
Oman aikansa sankari” tai ”Oma sankaritaru”, valitse toinen
a) Oman aikansa sankari
Suomen taidetta 1880-luvun tienoilta aina 1900-luvun alkuvuosiin asti
kutsutaan kultakaudeksi. Suomessa oli alettu myöntämää apurahoja taiteilijoille
ja näiden turvin he matkustivat Pariisiin oppimaan muodinmukaista realismia.
Isänmaa kaipasi edelleen kiihkeästi omaa kuvastoansa, ja monet kultakauden
teokset muodostuivat suomalaisuuden symboleiksi.
- Tutustu Suomen taiteen kultakauteen internet-osoitteessa: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi
- Perehdyttyäsi kokonaisuuteen katso vuoden 1891 kohdalta Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin taustatiedot. Vertaa alkuperäistä työtä uusiin tulkintoihin aiheesta (Sirpa Alalääkkölän Aino-triptyykki, Me Naiset -lehden mainoskuva, Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala -kirjan kuva ja Kauppakeskus Tikkurin esitteen kuva). Mitä eri asioita muunnelmat nostavat esille alkuperäisestä teoksesta? Entä kuinka ajan arvot näkyvät eri kuvissa?
- Tee uusi tulkinta jostakin kultakauden taideklassikosta kopioimalla alkuperäinen työ siten, että muutat maalausta jollakin tavalla. Voit tehdä muunnoksen millä tahansa tekniikalla, esimerkiksi maalaamalla, savesta muovaamalla tai tietokoneen kuvankäsittelyohjelmalla työstämällä. Liitä valmiiseen työhön alkuperäisen työn tiedot ja lyhyt selvitys siitä, mitä haluat uudella versiolla ilmaista.
Me Naiset käytti 1990-luvulla mainoskampanjassaan tunnettujen
taideteosten muunnelmia. Taideteokset ja elokuvat ovat innoittaneet mainosten
kuvastoa kautta aikojen.
b) Oma sankaritaru
- Luo oma sankaritarusi ja esitä se sarjakuvan keinoin. Anna tarustollesi nimi ja kuvaa sen tärkeimmät tapahtumat tai yksi tärkeä tapahtuma kuvasarjana tai sarjakuvana.
4. Pintaa syvemmälle
Aiheiden kierrätystä kahvilassa Roomassa: Tunnistatko
ornamenttinauhan leipien täytteiden asettelusta?
Pintaa syvemmälle -osan
tavoitteena on, että opiskelija pohtii kuva-aiheiden ja esittämisen perinteen
siirtymistä kulttuurista toiseen käyttää kierrätysmateriaalia kuvan tekemisessä.
Kuvan syvyyssuunta
Jo klassisen Kreikan veistoksissa ja ruukkutaiteessa
osattiin tehdä illusorisia (illusorinen = kuviteltu, näennäinen, harha-) kuvia
todellisuudesta. Ihmisiä, eläimiä, rakennuksia ja maisemia kuvattiin
kolmiulotteisina tasaisella pinnalla. Aluksi roomalaisten seinät koristeltiin
maalamalla niihin marmorijäljitelmiä. Haluttiin luoda harha siitä, että huone
oli päällystetty arvokkailla kivilajeilla. Kreikkalaisten kuva-aiheet
siirtyivät mallikirjojen avulla roomalaisten seinämaalauksiin, ja kolmijakoisen
seinäpinnan keskiosaan ryhdyttiin kuvaamaan maisemia, rakennuksia, ihmisiä ja
koristekuvioita.
Lopulta rakennuksista tehtiin kokonaistaideteoksia,
joissa seiniin oli maalattu huoneita. Huoneista aukeni näkymä taas uuteen
tilaan ja maalaus ja todellinen tila sekoittuivat toisiinsa.
Livian puutarhana tunnettu seinämaalaus (kuva Salla
Iivanainen, Rooma 2005) on innoittanut graafikko Tuula Lehtisen tekemään Leilan
puutarhan lasimosaiikista Finlaysonin Pikkupalatsiin Tampereella.
Roomalaiset suunnittelijat peittivät seinäpinnat maalausten ohella kivillä,
rappauksilla, marmorilla tai mosaiikeilla, niin että seinäpintaa ei juuri
jäänyt näkyviin. Mosaiikilla koristeltiin seinien lisäksi katot ja lattiat.
Joskus koristelu ulottui myös puutarhaan. Mosaiikkitraditio jatkui myöhemmin varhaiskristillisessä
ja islamilaisessa taiteessa.
Villa Borghesen sisäpihan tasanteella voi ihailla
roomalaista holvaustekniikkaa ja pintojen koristelua parhaimmillaan.
Tasanteella on myös ajan muodin mukaisesti antiikin veistoskokoelma, jonka tuli
sisältää vähintään kaksitoista veistosta ollakseen mainitsemisen arvoinen.
Roomalaisten taidokkaissa mosaiikeissa käytettiin erikokoisiksi
leikattuja marmorin ja maalatun kiven ja lasin palasia, joista sommiteltiin
koristekuvioita tai esittäviä kuva-aiheita. Mosaiikin kokoa vaihdettiin tarpeen
mukaisesti.
Mosaiikit rakennettiin kerroksittain. Karkeamman
kiviaineksen päälle levitettiin laasti, johon kuva-aiheet piirrettiin.
Ääriviivat täytettiin mosaiikein.
Valokuva haastaa maalaustaiteen
Vaikka jo esihistoriallisissa luolamaalauksissa on realistisia kuvauksia
eläimistä ja realistista kuvaamista toteutettiin jo antiikin Kreikassa,
tieteellinen menetelmä perspektiivikuvien tekemiseen keksittiin vasta
renessanssin aikana Italiassa. Camera Obscurasta (= pimeä huone) lähtien
kehitettiin mallista piirtämiseen apuvälineitä, joilla todellisuus voitiin
kuvata niin kuin se silmällä havaitaan. Meidän aikoinamme perspektiivikuvia
piirretään edelleen puoli vuosituhatta sitten kehitettyjen menetelmien mukaisesti
mutta usein myös tietokoneavusteisesti.
Silmän, Camera Obscuran eli pimeän huoneen ja
valokuvakameran toimintaperiaate on sama.
Kameraan kiinnitetyllä objektiivilla saadaan rajattua erilaisia näkökulmia:
- Laajakuvaobjektiivi tuo nimensä mukaisesti laajan rajauksen kuvaan.
- Normaali objektiiva kuvaa kohteen kuten näemme sen omin silmin.
- Teleobjektiivilla pääsemme kohdetta lähelle.
Renessanssin ajoista asti kuvataiteilijoita askarrutti, kuinka Camera Obscuran
piirtämät valokuvat saataisiin jäljentymään sellaisenaan kuvapinnalle.
1800-luvulla opittiin valmistamaan valoherkkiä pintoja ja lopulta vedostamaan
valokuvia paperille kemiallisten keksintöjen myötä.
Kun todellisuus tallentui
paperin pinnalle, kuvataiteilijoilta vapautui energiaa uudenlaisten kuvien
tekemiseen ja modernismin aikakausi alkoi.
- Tutkimukset valo-opin alalta saivat pointillistit hajottamaan kuvat kankaille perusvärien täpliksi, jotka optisesti sekoittuivat katsojan silmissä uusiksi värisävyiksi.
- Dadaistit ja kubistit hakivat vaikutteita primitiivisistä kulttuureista, joiden kuvantekemistä ei eurooppalaiset traditiot kahlinneet.
- Surrealistit hakivat psykologian tutkimuksen myötä innoituksensa mm. unista. Abstraktistien yleväksi tehtäväksi tuli luoda taidetta, joka rakentui puhtaista ja itsenäisistä muodoista ilman yhteyksiä esittävään kuvaamiseen.
Tehtävät
Kierrätystaidetta
Kierrätys on ollut tuttua myös suomalaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi hirsirakennusten osia on käytetty uusissa rakennuksissa ja vanhat vaatteet ja kankaat on kautta aikojen leikattu räsymattojen kuteeksi.
Muovin aikakaudella 70-luvulla käytetyt maitopussit leikattiin suikaleiksi ja niistä virkattiin iltapuhteeksi mattoja mm. kosteisiin tiloihin.
- Tehtäväsi on suunnitella ja toteuttaa "taideteos", johon käytät vain tavallisesti roskiin heitettävää pakkausjätettä. Kerää viikon ajan kotonasi syntyvää pakkausjätettä, kuten muropaketteja, karkkipusseja, hammastahnatuubin pahvipakkaus jne. Voit huomata, kuinka paljon viikossa kertyy roskaa. Kuitenkin joku on nähnyt paljon vaivaa suunnitellakseen juuri sellaisen pakkauksen, joka myisi tuotetta mahdollisimman tehokkaasti.
Omia ideoitani- Mri:
- Tee roskasta kuva, joka on kiinnostava joko rytmisesti tai sommittelullisesti, tai tee esittävä kuva. Liimaa palaset pahvialustalle haluamaasi kokoon. Voit tehdä pakkausjätteestä mosaiikkiteoksen tai kollaasin. Muista, että kuvataiteessa myös aiheita kierrätetään, eli voit muunnella kuva-aiheesi jo olemassa olevasta taideteoksesta!
- Muovimosaiikkia. Hammastahnaputki, shampoopullo, muoviset pakkaukset liha, kala, kana, mehukattipullot – leikkele muoveista mosaiikkipaloja, säästä korkit koristeeksi. Suunnittele kuvio, kiinnitä palat gel mediumilla. Levitä lastalla mosaiikkipalojen väliin musteilla värjättyä struktuuripastaa.
- Leipäpusseista matto – leipäpussien väripuoli on virkatessa käännettävä sisäänpäin, jotta väri pysyisi. Lisää pohjaan liukuesteruudukkoa).
5. Minun kuvastoni
Taidetta voi kohdata muuallakin kuin museossa. Taide
parhaimmillaan tarjoaa elähdyttävän kokemuksen myös arjen keskellä.
Linja-automatkalla voi kokea lentävänsä arjen yläpuolella. Näkymät
Länsiväylältä Kuvataideakatemian ulkomaisten opiskelijoiden
ympäristötaideteoksesta "Kelluva puutarha, lentävät ihmiset" (kuvat
Salla Iivanainen, 2000).
Minun kuvastoni -osan tavoittena on, että opiskelija pohtii omaa
taidekäsitystään oppii tarkastelemaan kuvaviestintää kriittisesti.
Hyvyys, totuus ja kauneus
Ihminen on aistiva, tunteva ja ajatteleva olento. Aistihavaintomme
herättävät meissä mielleyhtymien kautta tunteita, jotka ajattelemisen myötä
muokkaavat maailmankuvaamme ja toimintatapojamme. Näköaistin sanotaan olevan
ihmisen hallitsevin aisti, ja sen kautta vastaanotamme paljon visuaalista
informaatiota ympäröivästä todellisuudesta. Keskiverto suomalainen viettää yhä
suuremman osan ajastaan sähköisten viestimien parissa, ja siten ne vaikuttavat
ensisijaisesti käsitykseemme maailmasta.
Visuaalisen informaation tulvassa, joka on tunnusomaista aikakaudellemme,
ihmisen on hyvä kehittää kriittisen vastaanottajan taitojaan. Kaikki ei ole
sitä, miltä se näyttää kuvamanipulaation aikakautena, edes ennen niin totena
pidetyt elo- ja valokuva.
Arjen kiireen keskellä on hyvä pysähtyä kriittisesti
tarkastelemaan television, Internetin ja painettujen (valo)kuvien välittämiä
viestejä. Ennen kuin viestit paljastetaan katseillemme, niitä on käsitelty
tarkoitushakuisesti, aina kuvauskohteen ja näkökulman valinnasta sekä kuvan
rajauksesta lähtien. Kuvankäsittelyllä mallien hampaita valkaistaan ja ihoa
tasoitetaan. Pieni softaus häivyttää taustan hälyä, ja kuvaa voidaan rakentaa
digitaalisesti. Merkitystä on myös sillä, missä yhteydessä kuva julkaistaan. Toisaalta
kohde saatetaan haluta esittää itselleen epäedullisesti. Tarkoituksena on
tietysti saada meidät ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan tietyllä tavalla.
Vastaanottajan tehtäväksi jää löytää totuus kuvien takana.
Erityisesti mainoskuvat pyrkivät vaikuttamaan ostopäätöksiimme vetoamalla
kauneudentajuumme. Kauneuden kokemiseen liittyy hyvänolon tunne. Ihmiset ovat
alttiita uskomaan näkemäänsä ja pyrkivät samaistumaan miellyttäviä tunteita
herättäviin kuviin tullakseen yhtä menestyksekkääksi, tavoitelluksi ja
onnelliseksi katsojan on vain ostettava mainoksen tuote. Samaistumista
harjoitetaan sitten vaikka hyvän itsetunnon kustannuksella tajuamatta, että
kuvan esittämää todellisuutta ei ole. Mainoskampanjoita edeltävät
markkinatutkimukset löytävät kohderyhmän heikot kohdat, joilla ryhmän saa
ostamaan yhä enemmän tuotteita matkalla kohti kauneutta ja täydellisyyttä.
Kauneus voi olla katsojan silmässä, mutta se on myös kulttuurisidonnaista.
Antiikin Kreikassa filosofit määrittelivät kauneuden hyväksi järjestykseksi,
sopusuhtaisuudeksi, symmetriaksi ja tarkoituksenmukaisuudeksi. Kuvataiteeseen
kauneuden pohtiminen liittyy olennaisesti. Valitessamme taulua seinälle
tahdomme sen olevan kaunis katsella. Suomessa julkiset veistokset, erityisesti
presidenttien muistomerkit, saavat myös suuren yleisön lausumaan mielipiteensä
siitä, mikä on kaunista, tai nykytaiteesta, jota kuulemma joka toinen osaa
tehdä koska vaan. Jokaisella on oikeus omaan kauneuskäsitykseensä, mutta
nykytaiteen ymmärtämiseksi on pohdittava vielä taiteen muita tehtäviä,
esimerkiksi hyvyyden ja totuuden etsimistä. Hyvyyden ja totuuden etsiminen on
aina omaan aikaansa sidottua.
Nykytaide saattaa hämmentää katsojaa. Sekalaiset ja epäsovinnaiset
materiaalivalinnat aina kukkien siitepölystä tehosekoittimessa kieppuviin
ihmisen eritteisiin aiheuttavat ristiriitaisia tunteita. "Menimme
näyttelyyn voidaksemme nauttia öljymaalauksen yksiselitteisyydestä, mutta
sieltä löytyi glitterillä päällystettyjä siivousainepurkkeja ja puhuva
mallinukke, jota piti koskettaa yhteyden saamiseksi!" Uutta luova taide on
aina aikansa lapsi, ja se voi olla osoitus kriittisyydestä ajan negatiivisiakin
ilmiöitä kohtaan.
Kuvataide on näkyvä osoitus ihmisen luovasta
ilmaisuntarpeesta. Tekemällä kuvan ihminen ilmaisee omia tunteitaan ja
käsityksiään. Nykytaide sallii materiaaleilla leikkimisen: enää ei ole vain
yhtä ortodoksista tapaa tehdä kuva, kuten oli esimerkiksi renessanssin aikana.
Omana aikanaan taiteilija ei välttämättä saanut teoksilleen arvostusta vaikka
nykyihminen tunnustaa teoksen ansiot: yleinen taidemaku laahaa edistyksen
jäljessä. Näistä syistä on syytä pysähtyä tutkimaan omaa taidekäsitystään
kriittisesti, kaikki taide voi avartaa ihmisen käsitystä itsestä ja maailmasta.
Puhutaan taiteesta ja kuvista
Jokainen osaa kertoa, pitääkö jostain kuvasta tai taideteoksesta.
Haasteellisemmaksi voi osoittautua oman kokemuksen perusteleminen. Vielä
enemmän taitoa vaaditaan, kun halutaan verrata taideteosta muihin teoksiin ja
mietitään taideteoksen merkitystä ajan virrassa. Voidakseen kertoa ja
keskustella omasta taidekokemuksestaan on opeteltava kuvan kieltä ja
käsitteistöä. Voidakseen vertailla
teoksen sisällöllistä arvoa muihin teoksiin on
tutustuttava taidehistoriaan ja taiteen pyrkimyksiin eri aikakausina.
Meidän aikaamme sanotaan yhä enenevässä määrin visuaaliseksi ja
auditiiviseksi. Kuvat ja äänet vaikuttavat meihin sähköisten viestimien (kuten
Internet ja televisio) kautta. Elokuva on kuvan ja äänen taidetta, jossa toinen
tekijä ei ole merkityksellisempi toista. Julkiset tilat ovat täynnä jopa visuaaliseksi
saasteeksi luokiteltavaa mainosmateriaalia, joka tunkeutuu
alitajuntaamme. Julkisten tilojen, kuten kauppojen,
taustamusiikki vaikuttaa kokemukseemme tilasta. Sanoma-, aikakaus- ja
Internet-lehdet muodostuvat kirjoitettujen
sanojen ja kuvien kokonaisuudesta. Lehden
taitolla voidaan nostaa toinen asia merkityksellisemmäksi toista. Isot
otsikkotyypit ja kuvat vahvistavat jutun tai uutisen painoarvoa. Kuvatekstit vaikuttavat siihen, kuinka
tulkitsemme kuvaa. Kirjasintyyppi
vaikuttaa sanoman luettavuuteen ja sen yleiseen ilmeeseen. Näin viestin
lähettäjä voi vaikuttaa viestin vastaanottajaan hänen huomaamattaan graafisen
suunnittelun ja kuvasommittelun avulla. Voidakseen
suhtautua kriittisesti viesteihin kansalaisella on
oltava kuvallinen yleissivistys ja visuaalisen hahmottamisen perustaidot.
Tehtävät
”Minua lähellä – minusta kaukana”, ”Suodatettu todellisuus” ja ”Vapaa työ”,
valitse yksi
a) Minua lähellä – minusta kaukana
Mieti omia kokemuksiasi kuvataiteesta.
- Mikä on ollut sinusta hyvä taideteos ja miksi?
- Entä mistä taideteoksesta et ole pitänyt?
- Pohdi näitä teoksia hyvyyden, totuuden ja kauneuden ilmaisijana.
- Onko teos sinusta kaunis ja jos on niin miksi?
- Rumuutta pidetään kauneuden vastakohtana. Jos teos on sinusta ruma niin mistä se johtuu? Onko se tehty rumasti, vai kertooko se rumista asioista?
- Miten teokset suhteutuvat omaan käsitykseesi totuudesta ja hyvyydestä?
Jos etsit teoksia painotuotteista tai Internetistä, muista, että niissä on vain kuva alkuperäisestä teoksesta eli reproduktio.
- Pyri löytämään kuvia, joissa kerrotaan teoksen alkuperäiset mittasuhteet ja tekniikka, jolla teos on tehty. Missä teosta voi oikeasti käydä katsomassa? Jos valitset teokset meneillään olevista näyttelyistä tai paikallisista museoista, voit puhua suorasta taidekokemuksesta. Tutustu tehtävää varten sanomalehtien taidenäyttelyarvosteluihin.
- Liitä kuvalliskirjalliseen vertailevaan tutkimukseesi omat piirroksesi tai tulosteet taideteoksista sekä teoksen asiatiedot. Tutustu tehtävää varten etälukion verkkomateriaaliin kuvasommittelusta saadaksesi käsitteitä kuvista puhumiselle.
b) Suodatettu todellisuus
- Seuraa viestimien tapaa uutisoida tai kertoa yhdestä tai useammasta sinulle tärkeästä aiheesta.
- Valitse aiheesta yksi lehtijuttu jota pohdit tarkemmin.
- Minkälaisen näkemyksen se tarjoaa kyseistä asiasta ja onko se sinun käsityksesi mukainen? Tutustu tehtävää varten Aikakauslehtiliiton sivustoon onnen erämaa.
c) Vapaatyö
Opiskeltavat asiat - päätät itse
Tarvittavat välineet - päätät itse.
Arviointiperusteet - määrittele itse arviointiperusteet ja esitä ne
työn yhteydessä.
Tehtävän ohjeet: Tee kuvataidetyö valitsemallasi tekniikalla. Aihe,
sisältö, muoto ja koko ovat vapaat. Voit kokeilla jotakin uutta tekniikkaa tai
tehdä työn tutulla tekniikalla uudesta lähtökohdasta. Olennaista on, että
työskentely on mielekästä ja antoisaa.
6. Kaupallisia unelmia
Vastamainoksella voi kritisoida mainoksen luomaa
illuusiota todellisuudesta.
Kaupallisia unelmia -osan tavoitteena
on, että opiskelija pohtii kriittisesti mainonnan maailmaa käyttää
nykytekniikkaa kuvaviestimiseen.
Kauppapaikkana julkinen tila
Ensimmäisiä mainoksia oli jo Rooman kulttuurissa. Tarjolla olevista
tavaroista ja palveluista saattoi lukea torien laidoilta seiniin kiinnitetyistä
julisteista. Julkisessa tilassa oli myös hallitsijoiden eli vallan
näköispatsaita ja voitokkaiden sotapäälliköiden riemukaaria. Nykyään
kaupalliset kuvat täyttävät tyypillisen eurooppalaisen katukuvan miltei
visuaaliseen saasteeseen asti.
Julkisen vallan rakenteet ovat puolestaan näkymättömämpiä, ja kietoutuvat
kuluttamisen ja kapitalismin ympärille. Mainostajat pyrkivät löytämään yhä
uusia keinoja vangita kuluttajan huomio, ja siksi ylilyöntejäkin tapahtuu. Hyvä
mentaalinen harjoitus voisi olla kävellä kaupungilla ja kuvitella katutila
ilman mainoksia sellaisena kuin kaupunkikaavan suunnittelija ja arkkitehdit sen
alun perin tarkoittivat.
Pohjois-Korean avattua rajansa väliaikaisesti ulkomaalaisille syksyllä 2005
vierailijat saivat kulttuurishokin. Katukuvasta puuttui mainonta. Sen sijaan
saatiin ihailla valtavia seinämaalauksia ja monumentteja, jotka ylistivät
Suurta johtajaa Kim Il-Sungia ja hänen politiikkaansa. Julkisesta tilasta
voidaan siis päätellä niitä vallanrakenteita, jotka ohjaavat kyseistä
yhteiskuntaa ja arvoja, joita se kauppaa jäsenilleen.
Kaupalliset unelmat
Ihmisten yhteisöllisyys näyttää rakentuvan rahan ansaitsemisen ja sen
kuluttamisen välille. Jäljelle jäävän ajan ihminen viettää suureksi osaksi
viestinten parissa. Ne tarjoavat hänelle viihdykettä, joka tietysti perustuu
ohjelman tuottajan teettämiin kuluttajatutkimuksiin. Enää ei keskustella, mitä
kuuluu naapurin Iidalle vaan Salattujen elämien Sepolle. Joillekin suhde
Seppoon saattaa olla jopa pisimpään kestänyt ihmissuhde, Sepon elämän
kiekuroita voidaan päivitellä kaikkien kanssa. Virtuaalielämien höysteeksi
tarjotaan mainoksia, joissa myydään unelmia paremmasta. Mainoksien kykyä
tavoittaa kohderyhmänsä voidaan testata esimerkiksi AIDA-mallilla
(attention=huomio, interest=mielenkiinto, desire=viehatys ja action=toiminta).
Mallilla selvitetään, kiinnittääkö mainos kuluttujan huomion ja kiinnostuuko
hän siitä? Viehättävätkö mainoksen tarjoamat mielikuvat kuluttajaa? Tunteeko
hän halua ajatella tai toimia mielikuvien suuntaisesti ja ostaako hän kyseisen
tuotteen?
Todellisuus ja sen visualisointi
Mainonta saattaa käyttää hyväkseen luotettavalta näyttävää tiedon
visualisointia. Ihovoiteen tehoa voidaan todistella kaunottaren lisäksi
vakuuttavalla kuvalla, jossa voiteen hyvää tekevät osaset imeytyvät ihon
orvasketeen.
Visualisointi tarkoittaa jonkin asian tekemistä havainnolliseksi
näköaistille. Informaation visualisoinnin tavoitteena on saada abstraktissa ja
monimutkaisessa informaatiossa piileviä rakenteita ihmiselle ymmärrettävämpään
muotoon. Eri visualisoinnin menetelmät ja tekniikat pyrkivät auttamaan
päätöksen teossa ja ilmiöiden ymmärtämisessä sekä kokonaisuuksien ja
merkityksien löytämisessä, eli ne pyrkivät objektiiviseen tiedon jakamiseen. Tiedon visualisointi on erityisen
tärkeää lääke- ja biotieteessä, tekniikassa ja opetuksessa. Tietotekniikan ja
tietoverkkojen kehittyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia tiedon
visualisointiin.
Tehtävät
”Tähti on syttynyt”, ”Tarpeettomasta tarpeellista” tai ”Mainos-
vastamainos”, valitse yksi
a) Tähti on syttynyt
Uusi musiikkitähti on syttynyt ja tarvitsee itselleen myyvän kuoren. Keksi
itsellesi sopiva taiteilijanimi ja mieti, mikä olisi kuvan tunnelmaan ja
musiikin lajiin sopiva levyn nimi. Suunnittele ja toteuta kuvitteellinen
CD-levyn kansi ja käytä itsestäsi otettua kuvaa lähtökohtana. Muokkaa kuvaa ja
tekstejä kuvankäsittelyohjelmalla ja tulosta valmis työ kokoon 12 x 12 cm. Pyri
luomaan levynkansi, joka sijoittuisi johonkin tunnistettavaan musiikin
kategoriaan: rock, pop, iskelmä, tangokuningas tai -kuningatar, rap, klassinen
musiikki jne. Esimerkiksi iskelmälevyjen kannessa on useimmiten kuva
artistista, joka katsoo haaveellisesti kohti kameraa - eli levyn mahdollista
ostajaa - tai kohti kaukaisuutta kuten romantiikan ajan henkilöhahmo. Kiinnitä huomiota
käyttämääsi kirjasintyyppiin. Perustele valintojasi oppimispäiväkirjassasi.
Koska CD-levyn kannen koko on 12 x 12 cm, pohdi jo kuvausvaiheessa
rajausta; kun kuva muutetaan 12 cm korkeaksi, leveydeksi tulee 16 cm, eli
kuvasta on leikattava pois 4 cm. Pyydä jotakin toista henkilöä ottamaan kuva ja
tarkista sitten lopputulos kamerasta. Voit ottaa useita kuvia ja valita
lopullisen kuvan vasta, kun näet ne isossa koossa tietokoneen näytöltä. Käytä
kameran suurinta mahdollista kuvakokoa. Jos käytössäsi ei ole digitaalikameraa,
voit ottaa muutaman kuvan filmikameralla ja skannata kuvat digitaaliseen
muotoon - käytä skannaustarkkuutta 300 dpi. (Kuva kauempaa -> lähikuva,
rajattu, lisätty kontrastia ja tekstiä.)
Perusohjeet kuvankäsittelyyn
Avattuasi kuvan kuvankäsittelyohjelmalla ota siitä kopio. Muuta kopion
tarkkuudeksi 300 pikseliä/tuuma (jotta kuva tulostuisi laadukkaasti) ja
korkeudeksi 12 cm. Kuvan leveydeksi tulee automaattisesti 16 cm. Ota viivain
näkyviin ja leikkaa kuvasta ylimääräiset 4 cm pois, joko kokonaan toisesta
reunasta tai esimerkiksi 2 cm molemmista reunoista. Säädä kuvan värit ja
kontrasti sopivaksi - yleensä pieni kontrastin lisäys parantaa kuvaa.
Kun kuva on oikean kokoinen ja säädöiltään sopiva, voit tehdä tekstit. Tee
molemmat tekstit omille tasoilleen (layer), jotta voit liikutella niitä
toisistaan riippumatta ja kokeilla eri sommitteluvaihtoehtoja. Kun olet
tyytyväinen, tulosta levynkansi ja laita se tyhjään CD-koteloon, niin näet
lopputuloksen aidossa ympäristössä. Nyt puuttuu enää musiikki…
b) Tarpeettomasta tarpeellista
Suunnittele ja toteuta mainosvideo, jossa myyt tarpeetonta tarpeellisena
käyttäen hyväksesi mainosten keinoja. Mainosvideo saa olla korkeintaan minuutin
pituinen. Tee työskentelysi pohjaksi kuvakäsikirjoitus ja kuvaussuunnitelma.
Elokuvailmaisun perusteita voit opiskella seuraavissa Internet-osoitteissa:
- Taideteollisen korkeakoulun Medialabin elokuvatietoutta: http://mlab.uiah.fi/elokuvantaju/2001/index.html
- Elokuva- ja tv-kasvatuksen sivut www.etkk.fi/freimi
- Suomalainen videosivusto www.digivideo.org
Mikäli käytössäsi on digitaalinen videokamera (Mini-DV tai Digital 8), voit editoida videota tietokoneella, jos tietokoneessa on ns. firewire-liitäntä ja videoeditointiohjelma. Editoidun videon voi nauhoittaa takaisin nauhalle kameraan (edellyttää että kamerassa on DV in -liitäntä eli mahdollisuus tallentaa nauhoitustilassa) ja tallentaa DVD-levylle (edellyttää tallentavaa DVD-asemaa) tai pakata Internet-levitykseen sopivaan wmv-, realmedia- tai quicktime-muotoon. Voit kuitenkin tehdä mielenkiintoisen mainoksen ilman editointimahdollisuuttakin kuvaamalla otokset peräjälkeen.
Digitaalinen video vie paljon tilaa:
yksi minuutti videota = noin 219 Mt avi-tiedosto (Pc) tai DV-tiedosto
(Mac). 1 h = n. 13 Gt
DV = Digital Video, videossa on 25 kuvaa (frame) sekunnissa
DVD = Digital Versatile Disc, video on pakatussa MPEG2-muodossa.
Kuvan alla olevaa linkkiä kaksoisnapsauttamalla voit katsoa Lauttasaaren
yhteiskoulun kurssitöinä valmistuneita mainosvideoita Freshman ja Loribo.
c) Mainos ja vastamainos
Valitse aikakausilehdestä mainos ja muokkaa sen sanomaa jollakin tavalla
leikkaamalla lehden muusta materiaalista tekstejä ja kuvia, jotka muuttavat
alkuperäisen mainoksen idean haluamallasi tavalla. (Jos käytössäsi on skanneri
tai digikamera ja kuvankäsittelyohjelma, voit tehdä tehtävän tietokoneella.)
Tee sitten toinen mainos, jonka lähtökohtana käytät mitä tahansa lehdessä
olevaa kuvaa, joka ei ole mainoskuva. Muokkaa kuvan pohjalta mainos käyttäen
oikeiden mainosten iskulauseita ja tuotekuvia.
Oppimispäiväkirja arvioinnin välineenä
Oppimispäiväkirja on hyvä
työväline oman oppimisen jatkuvaan seuraamiseen. Keskeistä on pohtia, mitä olet
kurssin aikana oppinut. Sitä voi hyödyntää myös ajankäytön suunnittelussa.
Kirjaan tallennetaan kaikki opiskelulle ja tehtäville asetetut tavoitteet,
työvaiheet ja arviointiperusteet. Kirjaan merkitään tekemisen aikana syntyneitä
ajatuksia sekä arviointi siitä, miten mielestään onnistui tavoitteissaan.
Kirjaan tulee tallentaa myös kaikki luonnokset ja muut kuvalliset ideat, jotka
johtivat lopputulokseen.
Oppimispäiväkirja on aina
tekijänsä näköinen, ja voi olla muodoltaan ja tekniseltä toteutukseltaan mitä
vain: kirja, kansio, vihko, haitari, CD-ROM, levyke, verkkoportfolio,
videonauha tai useiden eri materiaalien ja tallennusvälineiden yhdistelmä. Jos
valmistat luonnoskirjan tai oppimispäiväkirjan itse, valitse käteen sopiva koko
ja riittävän vahvat kannet. Sivuiksi on syytä valita paperia, joka kestää
lehteilyä, ei siis liian ohutta.
- Tee oppimispäiväkirjaasi nimiölehti ensimmäiselle sivulle. Siinä pitäisi olla oma nimesi, kurssin nimi, koulun nimi sekä vuosiluku.
- Varusta oppimispäiväkirjan merkinnät päiväyksillä. Lisää oppimispäiväkirjan merkintöihin päiväys. Kun lainaat portfolioosi oppimispäiväkirjan merkintöjä, ajalliset merkinnät valottavat prosessin kulkua.
- Harjoittele taitavaksi saksien ja liiman käyttäjäksi, etteivät kuvat irtoa ja putoile pois. Kirjaa kuvataideopettajan antama tai itse muotoilemasi tehtävä tarkkaan oppimispäiväkirjaasi. Kun tutkit merkintöjäsi jälkeenpäin, tehtävä on avaintietoa luonnoksiisi, lopputulokseen sekä pohdintoihisi.
Palauta oppimispäiväkirja
kuvataideopettajallesi kurssin päätyttyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kurkkaamisesta!