Torso

Torson piirtäminen oli sijoitettu lukujärjestykseemme alun perin olevaksi harjoitukseksi ja lämmittelyksi elävämallipiirustukseen. Kuten jo todettu, mallillemme sopi tulla kuitenkin aikaisemmin, joten torson eli kipsiveistoksen piirtäminen siirtyi tänne kurssin loppupuolelle. 

Voin sanoa, että ei ihmistä kuvaavan kipsiveistoksen piirtäminen helppoa ollut, vaikka olimme jo elävää mallia piirtäneetkin. Veistoksen naisen selkäranka oli kiertyneenä ja asento kumartunut alaspäin, lisäksi valaistus vääristi mittasuhteita. Kuvakulma, josta piirsin, oli myös haastava. Alkuvaiheessa ajattelin, että tuli mitä tuli, niin tästä kulmasta piirrän. Olisi ehkä pitänyt miettiä kaksi kertaa kuvakulmaa.

Kaunis kipsitorso

Alkuun mittailin veistosta ja yritin siirtää mittoja paperille noin suurin piirtein ja lähdin huolimattomista mitoistani sitten piirtämään vapaalla kädellä, mutta eihän se noin mene. Tuherrusta ja väärissä paikoissa olevia kaaria. En saanut mitään kunnollista aikaan ensimmäisen tunnin väännön jälkeen. 

Sitten opettaja ehdotti, jospa piirtäisin ihan suoraan vapaalla kädellä ilman mittauksia – eiku pahemmaksi vaan meni. Siinä tuskailin varmaan sen toisen tunnin verran epätoivoisena käämi polttaneena, jolloin opettaja tuli avuksi tutkimaan torsoani. 

Mahtava asia on, että opettaja ei itse koske liituun ja töihimme ollenkaan, vaan antaa meidä yrittää ratkaista pulmat antamalla vierestä korjausvinkkejä: mistä voisi pullistaa vartaloa, kääntää kulmaa, pienentää peppua. Arvostan tätä opettajan tyyliä todella paljon, sillä se haastaa meidät oppilaan ratkaisemaan itse omat hahmotusongelmamme ja työmme on meidän oppilaiden itsemme tekemiä alusta loppuun.

Lopputuloksena sain kasaan jonkinlaisen ”torson”, mikä ei ihan kaikilta osin muistuta alkuperäistä mallia. Kaiken alkutuskailun jälkeen minulle ei sitten lopuksi jäänyt aikaa tälläkään kertaa keskittyä pinnanmuotoihin, varjostuksiin puhumattakaan, että olisin ehtinyt hioa ja viimeistellä muotoja ja ääriviivoja, vaan työ jäi armotta kesken, kuten aiemmatkin työni. Milloinkahan ehdin oikeasti tekemään työni loppuun asti. 

Alkutuherrus vie minulta edelleen liikaa aikaa. Kurssikaverini sen kun vaan piirtävät, loppuhiovat työnsä ja ovat valmiit reilusti ennen tunnin loppua. Jutustelevat siinä rennosti keräillen kamppeitaan ja samalla kun minä vielä kamppailen epätoivoisesti työni parissa.

Opetukset:

1. Tutki ja mittaa huolella suhteet ja vie ne tarkastasi paperille. Älä edes yritä vielä piirtää vapaasti, sillä se on vaan ajan tuhlausta.

2. Piirrä ”pienellä hiilellä” eli nyhvää äärirajat. Alussa nyhväilin pientä viivaa hahmottaen torsoa pikku hiljaa alue alueelta. Jossain vaiheessa opettaja pyysi minua kuitenkin ottamaan ”ison hiilen” käteen ja piirtämään sillä kuvan suoraan. 

No, kun olin kymmenennen kerran piirtänyt ronskisti sillä ”isolla hiilellä” ja pyyhkinyt jäljen  pois aloittaen taas alusta, niin paperi alkoi olla jo tiensä päässä eikä paperista enää pystynyt poistamaan liikaväriä.  

Jatkossa aion edelleen hahmotella ensin pienellä kädellä ääriviivat, jonka jälkeen siirryn vasta vahvempaan jälkeen.

3. Lisäksi en ihan ymmärtänyt paksun viivan ideaa, sillä kun olin saanut kuvan jotenkuten paperille, niin opettaja pyysi häivyttämään rajat – miksi ne sitten siihen piti piirtää paksulla hiilellä, jos ne piti siitä häivyttää. No okei, häivyttäminen tarkoittaa myös värin lisäämistä valöörin aikaansaamiseksi, mutta silti. 

4. Hiilitekniikat pinnanmuotojen ja erilaisen valo-/varjojäljen tekemiseksi jäivät minulle vielä täysin auki, sillä en ole kunnolla päässyt niitä testaamaan, koska aika on osaltani aina loppunut kesken. Joku päivä vielä olen tyytyväinen piirustukseeni niin, että aikaa jää keskittymään hiilipiirustuksen valööritekniikoihin.

Minulla on vielä paljon opittavaa ja avoimia kysymyksiä hiilipiirustuksesta. En luovuta, vaan aion harjoitella ja etsiä päivänvaloon nämäkin salat.

Lopuksi opettaja kysyi meiltä, kumpi on hankalampaa: elävänmallin piirtäminen vai torson? Voin vastata heti, että kumpikin on yhtä vaikeaa näillä taidoilla. Elävänmallin piirtäminen on joka tapauksessa kiinnostavampaa tuoden lisämaustetta, koska joka kerta mallin piirtäminen on ainutlaatuinen kokemus, johon haluaa satsata kaikkensa jo heti alkumetreillä.

Olipa tämä taas vuodatus, mutta oli pakko kirjoittaa ulos painamasta mieltä. 


"Torso", hiili ja litoposteri, 01.12.2015

Torso ja piirustus, johon seuraavaksi teen varjostuksia.

Kuvataideluokan ylähyllyllä makasi todella iso antiikin tyylinen kipsiveistos ”Kuoleva miesorja”. Tsiikailin sitä, miesorjan ilmettä ja asentoa miettien, että tuon kun tuosta joskus paperille täräytän, niin olen aika ässä.

Michelangelo "Miesorja"