Kiinnostukseni torsoon jäi päälle ja halusin oppia lisää mm. varjostuksesta ja valitsin veistoshyllystä ”Miesorjan jalkaterän”. Tämä on hyvä alku sille työlle, kun joskus piirrän koko ko. Michelangelon orjapatsaan. Alkuperäinen patsas sijaitsee Pariisissa Louvressa eli sinne joskus reissuun.
Otin esiin patsasjalustan: asettelin alustalle ruskean paperin päälle kipsisen ison jalkaterän, viritin maalaustelineen, telineeseen tukivaneri, johon teippasin kiinni 72x104 cm litoposteripaperin.
Hiili käteen, mittailemaan ja tekemään paperiin tukiristikkoa.
Piirsin jalan melko nopsaan sen isommin mittailematta ja lähdin varjostamaan sitä lihas kerrallaan. Kun työ oli suht. valmis, niin opettaja sanoi, että jalka näyttää ihan oikealta ihmisjalalta, joka on kirveellä katkaistu, veriroiskeet vaan puuttuvat eli varjostuksia vähemmän, jotta saadaan aikaan patsaan tuntu. (Mielestäni jalkaterä näytti jossain vaiheessa vartaassa pyörivältä grillibroilerilta. :-))
Vähensin vähän varjoja ja jalkaterä oli valmis. Oli mukava haastaa taas itsensä tässäkin työssä ja opin lisää ihmisen anatomiasta, hiilen käytöstä ja varjostuksesta.
Seuraavaksi aloin piirtää orjan päätä, mutta se jäi aika alkutekijöihin ja näytti naiselta. Joskus myöhemmin teen pään.
Myyrmäkitalon alakerrassa laulettiin joululauluja ja avasimme 2. kerroksessa sijaitsevan kuvaamataidon luokan oven kuullaksemme kaunista laulua. Opettaja tarjoili meille Brunbergin tryffeleitä. Piirsimme hiljaisina. Parempaa pikkujoulutunnelmaa saa hakea!
Mahtava jalka!
VastaaPoistaKiitos! Tämän piirsin aika extempore suoriltaan. Tästä huomaa, että alun piirtämisen kauhu on vähän helpottanut otettaan ja pystyn piirtämään melkein rentona. Vielä, kun hion taitojani, niin voin jopa nauttia piirtämisestä! Sitä treenatessa ja odotellessa.
VastaaPoistaPoikani sanoi jalkapiirustuksen nähdessään, että olisit piirtänyt tuohon ylös vielä kaksi sääriluunpätkää törröttämään, niin jalka olisi ollut täydellinen... :-)
VastaaPoista